perjantai 24. joulukuuta 2010

Lontoilua

Aluksi pakko myöntää, että mä olen selvästikkin tosi huono blogin kirjottelija. Aina se vaan tuppaa jäämään vaikka voiskin kirjoittaa. Mutta nyt joulun kunniaks ittee niskasta kiinni ja koneen ääreen *nyöks*

Lontoon reissu osu siinä mielessä mitä parhaimpaan ajankohtaan, että siellä ei ollut silloin lunta, oli plussa kelit, ja kaikki lentokentät toimi moitteettomasti, vaikka lennot vähän myöhässä olikin. Siis lento meni Saksan kautta, missä Englannin tapaan lentokentät on nyt tökkinyt pahemman kerran lumen takia.

Matka alkoi Helsinkiin menemisellä, mikä aina niin tylsää kun se bussi menee noin neljä tuntii. Nyt oli kyllä se hyvä, että matkustaminen tapahtui yöllä ja mä nukuin melkein koko matkan. Sitten lentokoneeseen, mikä kiappas saksan kautta ja Lontoossa oltiin puolenpäivän jälkeen. Ensimmäinen etappi oli Piccadilly ja Starbucks. Kahvi todellakin tuli tarpeeseen, kuva paljasti väsymyksen.



Hotellin etsiminen olikin haasteellisempi tehtävä. Kaupunginosaan pääsi helpolla yhdellä ja samalla metro linjalla, mutta koska oli unohtanut ottaa mukaan niin hotellin osoitteen kuin kartankin sen sijoinnista, niin etsimistä varten piti kysyä ohjeistust. Onneks jonkun toimiston joku kiva setä osas auttaa. Huone oli pieni ja viihtyisä ja siellä oli 32 tuuman televisio, mistä tuntui aina tulevan Top Gear ohjelmaa. Ei siinä mitään, se on hauskaa ja leppoista viihdettä.


Pakolliset turistikohteet olivat: Big Ben, Westminster Abbey, London eye, British Museum. Madame Tussaud's, Tower Bridge, sekä ne kaikkein kuuluisimmat kaupat, vaikka niistä ei olisikaan varaa mitään ostaa. Harrods ei ollut kyllä yhtään niin kiva kun muistin ja ajattelin. Ehdoton lemppari sen sijaan olivat Fortnum & Masons tavaratalo (perustettu piccadillylle vuonna 1707) sekä kirjakauppa Waterstones. Ensimmäisellä kerralla kyseisessä kirjakaupassa olin niin väsynyt ja jalat sattuivat niin paljon, niin en jaksanut kaikissa kuudessa kerroksessa pahemmin kiertää niin lysähdin vaan maailman mukavimmille nahkatuoleille, milloin missäkin kerroksessa. Ne oli niin pehmeet! Hienoa oli myös se, että sain ottaa kirjan mukaan ja lueskella sitä niissä nojatuoleissa. Mitä ylellisyyttä! Kirjat ylipäätään olivat siellä tosi halpoja, ja kyllä niitä muutama mukaan tarttuikin.

Ravintoloissa ei käyty niin paljon kuin alunperin ehkä oli tarkoitus. Jotenkaan nälkä ei tullut kun joskus kuuden aikaa illalla, vaikka koko päivä käveltiin ja jalat sattu niin. Muta ehdoton lemppari paikka, missä kolme kertaa käytiinkin, oli Yo Sushi! Siis hieno idea laittaa pienii annoksii liukuhihnalle pyörimään ja siitä sitten saa valkata haluamansa ja lopuksi maksetaan lautasten värien mukaan. Halvin annos oli 1,70£ ja kallein 5£. Sushit siellä oli tooooosi hyviä (jopa kurkku sushi, hinta 1,70£ neljä kappaletta) ja lemppari oli kana katsu (3,40£).


Vielä pieni pätkä ostoksista. Loppujen lopuksi en paljon ostanut, vaikka käsimatkatavarat ihan täynnä olikin. Mukaan tarttui siis viisi kirjaa, British Museumista paita ja naamio, Hard Rock Cafe- t-paita pari villapaitaa (Gap), mekko (DKNY), paita (Gucci), Hello Kitty avaimenperän Harrodsilta.


Totesin kyllä, että vaikka Lontoo ei ole ihan keskustaa lukuunottamatta kovinkaan kaunis paikka, on se vaan hieno. Jos lotossa joskus tulis voitettua, niin voisin sinne muuttaa muutamaks kuukaudeksi. Tuntuu semmosseelta paikalta, että siellä oikeesti vois viihtyykkin.