Tässä olen jo reilun vuoden verran käynyt hieman ahkerammin kuntosalilla treenaamassa ja sitä ennenkin satunnaisesti, mutta nyt vasta vaivauduin niin paljon että tilasin itselleni kuntokartoituksen ja kunto-ohjelman tekemisen. Ja vaikka en ole ohjelmaa vielä päässyt kokeilemaan, niin nyt jo tuntuu että se rahan meno ehdottomasti kannatti!
Lystillä hintaa oli siis 40 euroa ja se sisälsi haastattelun, kuntokartoituksen ja ohjelman tekemisen ja aikaa kaiken kaikkiaan meni hieman alle puolitoista tuntia. Kuntotestaus oli ehdottomasti mielenkiintoinen kokemus ja uuden testauksen voisi teettää taas jossain välissä, että saisi tietää tuottaako rehkiminen tulosta. Testauksessa selvisi seuraavanlaisia asioita: verenpaine, pulssi, rasvaprosentti niin yläkropasta kuin koko vartalostakin, luustolihasprosentti, painoindeksi sekä VO2max -arvon, mikä siis tarkoittaa kuinka vahva sydän on. Kaikissa mitä minulta mitattiin sijoituin täysin normaalille vyöhykkeelle, mikä on toisaalta hyvä asia mutta toisaalta masentavaa, eikö muka moinen treenaus oikeasti ole tähän asti tuottanut suurempaa tulosta? Mutta siksihän kunto-ohjelma oikeastaan halusinkin: jotain järkeä koko treenaamiseen, ei vaan tekisi asioita mistä ei mitään muuta hyötyä kuin peruskunnon ylläpitäminen.
Itse kunto-ohjelmasta tuli suhteellisen lyhyt: kaksi liikettä suurille jalkalihaksille sisältäen niin etu- että takareidet sekä pakarat, yksi liike rintalihaksille, kaksi selkälihaksille, yksi olkapään lihaksille ja yksi laite vatsalihaksille, missä kaksi eri tapaa tehdä. Joissain laitteissa samalla tulevat niin hauis- kuin ojentajalihaksetkin, joten niitä ei tarvinnut erikseen tehdä. Laitteissa painoa tietenkin niin paljon että juuri ja juuri jaksaa tehdä sarjan loppuun. Toistoja lähes jokaisessa kohdassa 3 x 12. Treenin alkuun 5-15 minuuttia lämmitteluä ja loppuun saman verran "jäähdyttelyä".
Tämä puolitoistatuntinen antoi kyllä treenaamiselle niin paljon enemmän sisältöä. Nyt tiedän että mitään pikkulihas laitteita ei tarvitse edes käyttää, muutamalla laitteella saa kuitenkin treenattua kokonaisvaltaisesti. Vaikka olenkin kuntoilusta ja siihen liittyvästä ravinnosta paljon lukenut niin nyt vasta tajusin että jos lihaksia haluaa niin proteiiniahan kehon on saatava! Täytyy siis ostaa juustoa jääkaappiin... Nyt myös voin oikeasti seurata tuloksia, pieneneekö rasvaprosentti ja kasvaako luustolihasprosentti tai kohtaavatko ne edes, mikä olisi naisilla ihanteellista. Heti huomenna vain testaamaan ohjelmaa :)
keskiviikko 31. maaliskuuta 2010
tiistai 23. maaliskuuta 2010
Yksinhuoltajana
Perjantaina sain pieneen ja ahtaaseen kämppääni toisen asukin, Minni nimeltään. Tämä karvainen pikku otus tuli viikoksi hoitooni, koska vanhemmat lähtivät lomailemaan. Pikku-Minnin mukana tuli ruokakupin lisäksi koppi ja pallo, mitä ilman se ei pärjää lainkaan. Koppi siksi, että tämä koirahan ei suostu olemaan sisäsiisti jos se yksin jätetään. Silloin alkaa kiukuttelu ja kosto, mikä esiintyy märkinä läntteinä pitkin taloa. Siksi siis koppi, sinne se laitetaan aina kun itse pitää jonnekkin lähteä. Toinen elintärkeä kapistus on pallo. Tosin se ei ole ihan niin hyödyllinen näin kaupungissa, missä Minniä ei pääse juoksuttamaan pitkin pihaa sitä heittelemällä, kämpässä juoksutilaa on vain muutama metri. Ilman sitä ei kuitenkaan suostuta olemaan, mikä on sinänsä hassua, koska pienenä pallo oli pelon kohde, ihmeellinen pyörivä tavara.
Pienen koiran yksinhuoltajana on kyllä rankkaa, vaikka kyse onkin vain ja ainoastaan viikosta. Nyt sitä on kulunut vain neljä päivää ja olen jo täysin uupunut ja valmis hermolomalle.
Ensinnäkin se haluaa herättää minut viimeistään kaheksalta. Hyvä nukkumaan kuin olen, nukun mielelläni yli kymmeneen. Mutta ei, kaheksalta on lähdettävä aamulenkille. Tänäkin aamuna silmät olivat vielä niin ristissä että vasta puolessä välissä puistoa huomasin jalassa olevan crocsit lenkkareiden sijaan. Aikaiset aamut ei siis ole minun juttuni.
Toiseksi koiraa ei oikeen voi jättää yksin kämppään. Täällähän ei lemmikkejä saisi olla, joten rikon sääntöjä. Ja Minnihän ei olemassaoloaan osaa salata, en halua edes tietää kuinka paljon haukkumista tapahtuu kun itse ulos lähden. Ja aina poden huonoa omaatuntoa kun se yksin jää, seurakoira kun on henkeen ja vereen. Joten oikeen mitään ekstraa ei voi tehdä, kuntosali käynnitkin minimiin. Tänä aikana en ole kaupassakaan käynyt, joten jääkaappi on aika tyhjän tuntuinen :D
Kyllähän tässä joitain hyviäkin puolia on. Lenkillä en muuten ole käynyt pitkään aikaan ihan siitä syystä, että en yksin lenkkeillä tykkää, se on sen verran tylsää kuitenkin. Nyt on pakko kävelemään mennä ainakin kolmesti päivässä ja seuraakin löytyy, vaikka ei ihan hirveen puheliasta. Kyllä se silti kuuntelee. Ja nyt on täytynyt aikasisin mennä nukkumaankin koska aikaisen aamun jälkeen ei ole päikkäreitä ehtinyt ottamaan. Jos tästä oma unirytmi lähtisi muokautumaan parempaan suuntaan. Ja tää vähän laannuttaa mun lemmikki-kuumettani. Tosin kissat käy hiekkalaatikolla ja on paljon itsenäisempii!
Kuitenkin olen oikeen tyytyväinen että koira haetaan pois täältä lauantaina, vaikka mä mun pienestä karvakasasta tykkäänkin. Kuitenkin sekin on tottunut maalla elämään ja kaupungissa oleilu on liian täynnä pelottavia pyöräilijöitä ja autoja ja paaaaljon hajuja. Sitten ehkä itsellekkin riittää taas aikaa vähän enemmän :)
Pienen koiran yksinhuoltajana on kyllä rankkaa, vaikka kyse onkin vain ja ainoastaan viikosta. Nyt sitä on kulunut vain neljä päivää ja olen jo täysin uupunut ja valmis hermolomalle.
Ensinnäkin se haluaa herättää minut viimeistään kaheksalta. Hyvä nukkumaan kuin olen, nukun mielelläni yli kymmeneen. Mutta ei, kaheksalta on lähdettävä aamulenkille. Tänäkin aamuna silmät olivat vielä niin ristissä että vasta puolessä välissä puistoa huomasin jalassa olevan crocsit lenkkareiden sijaan. Aikaiset aamut ei siis ole minun juttuni.
Toiseksi koiraa ei oikeen voi jättää yksin kämppään. Täällähän ei lemmikkejä saisi olla, joten rikon sääntöjä. Ja Minnihän ei olemassaoloaan osaa salata, en halua edes tietää kuinka paljon haukkumista tapahtuu kun itse ulos lähden. Ja aina poden huonoa omaatuntoa kun se yksin jää, seurakoira kun on henkeen ja vereen. Joten oikeen mitään ekstraa ei voi tehdä, kuntosali käynnitkin minimiin. Tänä aikana en ole kaupassakaan käynyt, joten jääkaappi on aika tyhjän tuntuinen :D
Kyllähän tässä joitain hyviäkin puolia on. Lenkillä en muuten ole käynyt pitkään aikaan ihan siitä syystä, että en yksin lenkkeillä tykkää, se on sen verran tylsää kuitenkin. Nyt on pakko kävelemään mennä ainakin kolmesti päivässä ja seuraakin löytyy, vaikka ei ihan hirveen puheliasta. Kyllä se silti kuuntelee. Ja nyt on täytynyt aikasisin mennä nukkumaankin koska aikaisen aamun jälkeen ei ole päikkäreitä ehtinyt ottamaan. Jos tästä oma unirytmi lähtisi muokautumaan parempaan suuntaan. Ja tää vähän laannuttaa mun lemmikki-kuumettani. Tosin kissat käy hiekkalaatikolla ja on paljon itsenäisempii!
Kuitenkin olen oikeen tyytyväinen että koira haetaan pois täältä lauantaina, vaikka mä mun pienestä karvakasasta tykkäänkin. Kuitenkin sekin on tottunut maalla elämään ja kaupungissa oleilu on liian täynnä pelottavia pyöräilijöitä ja autoja ja paaaaljon hajuja. Sitten ehkä itsellekkin riittää taas aikaa vähän enemmän :)
tiistai 16. maaliskuuta 2010
Perunalettuja
Pienestä pitäen, tai ainakin niin kauan kuin muistan, mummulassa on tarjottu kahta erittäin herkullista ruokaa: rahkapiirakkaa ja perunalettuja. Molemmat on sellaisia mitä edelleenkin syön innolla jos niitä on siellä tarjolla. Serkun lapsetkin ovat samanlaisia, ja koska he ovat pieniä ja söpöjä, he saavat moisia herkkuja useammin. Suotaanko se heille kuitenkin :D
Viimeksi mummulassa kyläillessäni sain mukaani pienen rasiallisen perunamuusia että saisin itse kokeilla lettujen tekemistä. Ohjekin on aika yksinkertainen: perunamuusia, maitoa, kanamuna, jauhoa ja hieman sokeria, paistamiseen sekä öljyä että rasvaa. Mummu on kuitenkin lettuja tehnyt jo varmaan yli neljäkymmentä vuotta, niin hän tietää kuinka paljon mitäkin tulee. Minulla ei moista kokemusta ole, joten piti turvautua tuuriin kun tänään päätin kokeilla.
Ensiksi tietenkin unohdin laittaa taikinaan sokeria ja muistinkin sen vasta kun olin jo kaikki letut paistanut. Ihmettelinkin miksei niissä ole makeutta jos paistaa vähällä rasvalla. Joten tyydyin lisäämään rasvaa, mikä tietysti teki niistä erittäin epäterveelliisiä :D Kuitenkin loppujen lopuksi niistä tuli ihan syötäviä! Ainakin parempia kuin viime yrittämällä *nyöks* Ehkä täytyy tyytyä siihen että harjoitus tekee mestarin.
Viimeksi mummulassa kyläillessäni sain mukaani pienen rasiallisen perunamuusia että saisin itse kokeilla lettujen tekemistä. Ohjekin on aika yksinkertainen: perunamuusia, maitoa, kanamuna, jauhoa ja hieman sokeria, paistamiseen sekä öljyä että rasvaa. Mummu on kuitenkin lettuja tehnyt jo varmaan yli neljäkymmentä vuotta, niin hän tietää kuinka paljon mitäkin tulee. Minulla ei moista kokemusta ole, joten piti turvautua tuuriin kun tänään päätin kokeilla.
Ensiksi tietenkin unohdin laittaa taikinaan sokeria ja muistinkin sen vasta kun olin jo kaikki letut paistanut. Ihmettelinkin miksei niissä ole makeutta jos paistaa vähällä rasvalla. Joten tyydyin lisäämään rasvaa, mikä tietysti teki niistä erittäin epäterveelliisiä :D Kuitenkin loppujen lopuksi niistä tuli ihan syötäviä! Ainakin parempia kuin viime yrittämällä *nyöks* Ehkä täytyy tyytyä siihen että harjoitus tekee mestarin.
torstai 11. maaliskuuta 2010
Tukholma
Maanantai iltapäivällä suuntasi Siljan paatti kohti Tukholmaa. Jotenkin näin hieman vanhempana risteilyllä oleminen on erittäin mukavaa, pienenä kun kyllästyin siihen lähes heti kun karkit oli ostettu ja pelikoneilla pelattu. Mut nykyisin kapoissa kiertelyynkin menee enemmän aikaa kun voi kattella hajuvesiikin ja karkkien lisäks paljon muutakin osteltavaa. Laivalla on myös kivoja ravintoloita mistä saa hyvää ruokaa. Pienenä aina mentiin buffetti pöytään, mikä on mielestäni erittäin kallis eikä siellä ole edes niin paljoon hyvää ruokaa :o Eli mielummin johonkin mistä saa kunnon pihvin *nyöks* Ja nykyisin vielä saa valvoakkin niin myöhään että pääsee katselemaan Midnight showta, vaikka se tällä kertaa olikin vain tanssimista. Ja vaikka ohjaaja kuulemma olikin maailmankuulu niin ei se niiiin ihmeellinen ollut. Kyllä kuitenkin katselee. Ja vaikka sitä saakin valvoa, ei se aina tarkoita että jaksaisi :D Ensimmäisenä yönä se meni lähinnä pöydän ääressä nuokkuessa ja siihen jäi mansikka margaritanikin, koska laivan heilumisesta johtuen tunsin olevani liian humalassa jo valmiiksi jotta sen joisin.
Tukholmassa ilma oli mitä paras, aurinko paistoi eikä tuullut juuri lainkaan. Ihan kevät siellä jo! Ja siellä menee kyllä aika hyvin kauppoja kiertäessä. Vaikka toki paljon kauppoja mitä löytyy Suomestakin, oli paljon enemmän niitä erilaisia. Heti ensimmäisen kadun varresta löytyy liike missä oli aivan ihana takki! Täysin erilainen mitä normaalisi minulla on, mutta vaihtelu tekee hyvää. Se oli kaikenlisäksi vielä alennuksessa! Kävin myyjältä hinnan vielä varmistamassa, se oli 499 kruunua. Okeih, aika paljon alennustuotteeksi mikä oli puoleen hintaan :o Joten ei mukaan ihan heti tarttunut. Kuitenkin syömisen jälkeen päätin että sen takin haluan. Joten takaisin ja kassalle. Jostain kumman syystä hinta ei ollutkaan se mikä minulle aikaisemmin sanottiin vaan 99 kruunua! Mikä on minun matikan mukaan aika paljon enemmän kuin puolet hinnasta. Mutta ei se mitään, äkkiä takki mukaan ja ulos liikkeestä ennen kuin myyjä huomasi mokanneensa :D
Tämän jälkeen ei sitten koko reissulla tullut ostettua itselle mitään. Tukholmasta vain ruokaa ja samoin laivalta. Tuliaisia myös: kotiin viinipullo ja Milkan suklaata, samoin siskolle, jolle myös hänen tilaamansa ripsiväri. Tarkoituksena oli katsella matkalta laukkua, kenkiä ja housuja, mutta ne kaikki sitten jäi. Olen kuitenkin tyytyväinen että sain edes takin :) Ennen ristelyä löysin helsingistä kyllä aivan ihanan Snö:n korun, mutta sitä ei enään ehtinyt hakemaan ja ei kai minulla niin paljoon rahaa ollutkaan.
Tukholman puolella ruokailu piti tietenkin hoitaa Burger King:ssä, sellaista kun ei Suomen mantereelta löydy. En sano että Hesen ruoka kilpailijalleen häviäisi, molemmat ovat hyviä omalla tavallaan. Mutta kyllä Burger Kingin ruusta nälkä paremmin lähtee! Pihvitkin tuntuvat paljon lihaisemmilta. Hesen ruoka jotenkin maistuukin epäterveellisemmältä, eikä itselläni kunnolla kerrosateriasta nälkä lähde.
Ostosten lomassa, tai lähinnä niiden jälkeen, oli pistäydyttävä myös jälkiruualla. Gallerian-ostoskeskusen yläkerrassa olikin kahvio missä myytiin erittäin ihanaa vadelmajuustokakkua. Tiskistä löytyi myös erittäin kermaista, ulkokuoreltaan hieman prinsessa kakun näköistä leivosta ja kyllä näiden syömisten jälkeen jaksoi kirtää vielä Ålensin. NK:ssakin käytiin, mutta se paikka oli hieman liian laadukas meidän budjetille. Ehkä sinne sitten uudelleen kun se lottovoitto on tullut, sen verran hienolta paikalta vaikutti *nyöks* Toinen hieman ylellisempi ostoskeskus oli Pub, missä myös myytiin merkkivaatteita ja tavaroita. Siellä ei tullut kierreltyä kuin muutama alempi kerros kun iski jo alemmuudentunne.
Kyllä sitä vaan mielummin Tukholmassa shoppailee kuin vaikka Helsingissä. Vaikka ei tuossa risteilyn lomassa aikaa paljon olekkaan, joten keskustaa pidemälle ei kannata lähteä. Kuitenkin jo se pieni alue on täynnä hienoja kauppoja missä on hienoja tavaroita. Ja jos sieltä jotain ostaa niin ainakin on pienempi todennäköisyys että täällä jollain on samanlainen tuote.
Tukholmassa ilma oli mitä paras, aurinko paistoi eikä tuullut juuri lainkaan. Ihan kevät siellä jo! Ja siellä menee kyllä aika hyvin kauppoja kiertäessä. Vaikka toki paljon kauppoja mitä löytyy Suomestakin, oli paljon enemmän niitä erilaisia. Heti ensimmäisen kadun varresta löytyy liike missä oli aivan ihana takki! Täysin erilainen mitä normaalisi minulla on, mutta vaihtelu tekee hyvää. Se oli kaikenlisäksi vielä alennuksessa! Kävin myyjältä hinnan vielä varmistamassa, se oli 499 kruunua. Okeih, aika paljon alennustuotteeksi mikä oli puoleen hintaan :o Joten ei mukaan ihan heti tarttunut. Kuitenkin syömisen jälkeen päätin että sen takin haluan. Joten takaisin ja kassalle. Jostain kumman syystä hinta ei ollutkaan se mikä minulle aikaisemmin sanottiin vaan 99 kruunua! Mikä on minun matikan mukaan aika paljon enemmän kuin puolet hinnasta. Mutta ei se mitään, äkkiä takki mukaan ja ulos liikkeestä ennen kuin myyjä huomasi mokanneensa :D
Tämän jälkeen ei sitten koko reissulla tullut ostettua itselle mitään. Tukholmasta vain ruokaa ja samoin laivalta. Tuliaisia myös: kotiin viinipullo ja Milkan suklaata, samoin siskolle, jolle myös hänen tilaamansa ripsiväri. Tarkoituksena oli katsella matkalta laukkua, kenkiä ja housuja, mutta ne kaikki sitten jäi. Olen kuitenkin tyytyväinen että sain edes takin :) Ennen ristelyä löysin helsingistä kyllä aivan ihanan Snö:n korun, mutta sitä ei enään ehtinyt hakemaan ja ei kai minulla niin paljoon rahaa ollutkaan.
Tukholman puolella ruokailu piti tietenkin hoitaa Burger King:ssä, sellaista kun ei Suomen mantereelta löydy. En sano että Hesen ruoka kilpailijalleen häviäisi, molemmat ovat hyviä omalla tavallaan. Mutta kyllä Burger Kingin ruusta nälkä paremmin lähtee! Pihvitkin tuntuvat paljon lihaisemmilta. Hesen ruoka jotenkin maistuukin epäterveellisemmältä, eikä itselläni kunnolla kerrosateriasta nälkä lähde.
Ostosten lomassa, tai lähinnä niiden jälkeen, oli pistäydyttävä myös jälkiruualla. Gallerian-ostoskeskusen yläkerrassa olikin kahvio missä myytiin erittäin ihanaa vadelmajuustokakkua. Tiskistä löytyi myös erittäin kermaista, ulkokuoreltaan hieman prinsessa kakun näköistä leivosta ja kyllä näiden syömisten jälkeen jaksoi kirtää vielä Ålensin. NK:ssakin käytiin, mutta se paikka oli hieman liian laadukas meidän budjetille. Ehkä sinne sitten uudelleen kun se lottovoitto on tullut, sen verran hienolta paikalta vaikutti *nyöks* Toinen hieman ylellisempi ostoskeskus oli Pub, missä myös myytiin merkkivaatteita ja tavaroita. Siellä ei tullut kierreltyä kuin muutama alempi kerros kun iski jo alemmuudentunne.
Kyllä sitä vaan mielummin Tukholmassa shoppailee kuin vaikka Helsingissä. Vaikka ei tuossa risteilyn lomassa aikaa paljon olekkaan, joten keskustaa pidemälle ei kannata lähteä. Kuitenkin jo se pieni alue on täynnä hienoja kauppoja missä on hienoja tavaroita. Ja jos sieltä jotain ostaa niin ainakin on pienempi todennäköisyys että täällä jollain on samanlainen tuote.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)