Tilanneseuranta heinäkuulta

Nyt on vihdoin aika kaivaa mittanauha laatikosta ja katsoa onko ensimmäisen kuukauden kuntoilulla ollut mitään merkitystä. Olisin tätä viivyttänyt vaikka ensi kuulle, koska minusta tuntuu ettei muutosta ole tapahtunut. Ja jos näin todella on, niin voi iskeä pieni masennus. Mutta ehkä tämän tilanneseurannan tarkoitus on katsoa miten kuukausi meni ja ehkä parantaa vähän ruokavaliota tai treeniä tarpeen tullen.

Ensimmäisenä voin ilokseni ilmoittaa että paino on pudonnut! Aluksi se ei pudonnut sitten lainkaan, mutta nyt edes vähän. Taulukosta tarkistin ja tosiaan, -2kg! Edellinen punnitus oli tosin perjantaina, mutta tuskin se tässä muutamassa päivässä enempää on lähtenyt. Olen kuitenkin erittäin iloinen jo tästä muutoksesta!

Myös mitoissa on tapahtunut pientä muutosta. Aika pientä, mutta jotain on tapahtunut. Edelleen kyllä painotan, että osa saattaa olla ihan omia mittausvirheitä. Olisi pitänyt piirtää omaan kroppaansa merkit mistä mittaa, mutta ehkä se ei käy niin. Mutta kai nämäkin pidemmän päälle antaa jotain suuntaa?

Eli lihaksia on ehkä tullut käsiin lisää. Keskivartalossa ei tämän mukaan ole mitään muutosta tapahtunut, vaikka itse olisin eri mieltä. Lantio minun piti mitata moneen kertaan, koska en uskonut sen olevan pienentynyt noin paljoa! Mutta pakko se oli uskoa, ja siitä olen erittäin ylpeä! Myös reidet ja pohkeet ovat tämän mukaan pikkaisen pienentyneet. Kaiken kaikkiaan olen siis iloinen muutoksiin!

Nyt odotan että syksymmällä pääsen InBody mittauksiin, koska haluan tietää paljonko näistä tuloksista on läskiä ja paljonko lihasta. Toive olisi että rasvamassa pienentynyt ja lihaksia tullut lisää ja ihmettelen tosiaan jos näin ei ole käynyt.

Mutta nyt yritetään saada vähän enemmän pois elokuun loppuun mennessä!

Liikuntapäiväkirjalla kohti tavoitteita

Itse olen innoissani kaikesta nykyvempeleistä ja sosiaalisen median höpsötyksistä ja vielä enemmän jos ne liittyvät jollain tapaa liikuntaan. Ehkä sen takia minun iPhone täyttyy kaikista ihme sovelluksista mitä en loppujen lopuksi käytä, koska ne ovat monesti hyvin samanlaisia. Mutta aina nousee se yksi mikä on ylitse muiden. Ja niistä on minulle myös hyötyä ja apua urakassani!

Tänään levisi ainakin omien piirieni keskuudessa hesarin kolumni Heia heia! Nostin peffani sohvalta! Teksti herätti hieman ristiriitaisia tunteita, varmasti juuri siksi että mielestäni Heia Heia on aivan mahtava palvelu ja kirjaan sinne liikuntasuorituksiani ahkerasti. Siinä sivussa käytän myös Heia Trackeriä, mikä GPS-paikantimen avulla piirtää kivan kartan minkä voi liittää mukaan muidenkin ihmeteltäväksi. Mielestäni ihan paras juttu!

Oma treeniloki / HeiaHeia

Liikuntapäiväkirjojen pitäminen on ainakin omalla kohdallani erittäin hyödyllistä ja vielä enemmän se patistaa liikkeelle kun tiedän muidenkin näkevän suoritukseni. Tällöin on pakko näyttää että miepäs liikun ahkeraan!

Liikuntapäiväkirjoja pitää kuitenkin käyttää oikein, kauppareissu ei ole urheilua mitä sinne voisi merkata. Heia heiaan saa itse lisäillä niitä lajeja mitä sieltä puuttuu, mutta niistä ei tarvitse ottaa oppia jos joku muu haluaa merkata jääkaapilla käynnin liikuntasuorituksiinsa. Tämä on juuri sitä itsepetosta. Kun olet merkannut vastaavia suorituksia ja yhteenvedosta näet viikolla liikkuneesi 15 tuntia, kannattaako olla ylpeä?

Mutta se pienikin liikunta on parempi kuin ei mitään. Jos ennen päivät kului maaten ja istuen ja pisin lenkki oli jääkaapille, voi tällaiset liikuntapäiväkirjat auttaa lisäämään edes sitä hyötyliikuntaa elämäänsä. Tällöin kauppaan kävely ja ahkera siivoaminen itse ovat jo askel parempaan! Tästä on hyvä lähteä eteenpäin ja ensiviikolla voi merkata päiväkirjaan jo pidemmän kävelylenkin. Treeniloki auttaa hahmottamaan kuinka paljon liikkuu: jos janalla ei ole kuin se yksi kävely minun on ainakin pakko lähteä toisellekin lenkille.

Itse käytän liikuntasovelluksia ahkeraan ja ne oikeasti auttavat minua pysymän selvillä siitä miten olen tällä viikolla liikkunut ja voin vertailla viikkoja, kuukausia ja vuosia miten liikuntani on muuttanut. Päiväkirjoissa kannattaa kuitenkin pitää taso korkealla ja käyttää sitä oman tavoitteensa saavuttamiseen!

Luomuruoka - statuskuluttamista?

Törmäsin tässä uutiseen, minkä mukaan kolme yliopistoa aloittaa tänä syksynä tutkimaan luomusta käytyä julkista keskustelua ja luomutuottajan indentiteetin muutosta siirtymisessä perinteisestä tuotannosta luomuun. Samalla tutkitaan luomun kuluttamisen syitä ja seurauksia. Itse olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota nykyisin siihen ruokaan mitä suuhuni laitan, mutta suhtautumiseni luomutuotteisiin on ollut aina hieman ristiriitainen.

Aikaisemmin olin töissä Prisman päivittäistavaraosastolla kolmisen vuotta ja siitä ajasta reilusti yli puolet vietin hedelmä- ja vihannesosastolla. Tänä aikana tuli tutustuttua myös niihin luomutuotteisiin hyvin läheltä ja suhtauduin niihin hyvinkin kriittisesti. Olivathan ne kalliita ja oikeasti en huomannut niissä mitään eroa "tavallisiin" tuotteisiin. Ja eihän sitä eroa päällepäin näekään muussa kuin hinnassa.

Mielestäni luomu ei ole koskaan kuulunut ainakaan tämän opiskelijan ostoskoriin. Kauppareissuun voi tulla kymppi tai parikin enemmän hintaa kun tuijottaa tuotteen alkuperää ja kerää ne hedelmät luomuosastolta. Ne sopivat siis vain niille kenellä on moiseen varaa? Eli onko se sitä statuskuluttamista?

Luomutuotteita on kauppojen hyllyille tupsahdellut hyvää vauhtia koska niiden suosio on noussut huomattavasti. Monet näistä tuotteista kuitenkin tuotetaan ulkomailla ja voimmeko silloin olla todella varma, että tuote on juuri sellaista luomua miksi sen ymmärrämme? Luomukäsitteen käyttö on viime aikoina laajentunut ja sitä käytetään monissa yhteyksissä, joilla ei välttämättä ole yhteyttä luonnonmukaisen tuotannon säännöksiin

Mummun kasvimaa

Nyt kun olen enemmän tutkaillut ruokaa ja mitä söisin olen kuitenkin todennut että haluan panostaa myös luomuun. Tosin vain valikoiden: ostan vain suomalaisia luomuelintarvikkeita, enkä vaihda kaikkea luomuun vaan säästelen edelleen rahojani, pieni ylellisyys kuitenkin sallittakoon. Kuitenkaan en enää ajattele sitä statuskuluttamisena vaan välittämisenä omasta itsestä ja ympäristöstä.

Miettiessäni enemmän ruuan laatua ja alkuperää on mummun kasvimaa tullut tutuksi! Ne ovat niitä tuotteita mitä kulutan kuitenkin paljon mieluummin kuin mitään luomua. Kaikki salaatit, yrtit, tomaatit, mansikat on kasvatettu itse ja niiden alkuperästä voi olla oikeasti varma. Tuntuu että olisi askeltanut lähemmäs luontoa :)

Jazz -kadun herkkuja

Miralle vaan kevätkääryle

Viime viikolla oli Pori Jazzit ja se tarkoittaa että tässäkin kaupungissa pyörii vähän enemmän porukkaa ja on vilskettä ja vilinää! Sen huomasi erityisesti minun talon edustasta, autoja oli parkkeerattu ihan jokaiseen koloon ja hyvä että pääsin omalta paikaltani pois. Noh, toivottavasti saan olla vahingoniloinen kun tyypeillä on tänään sakkolappu ikkunassa!

Itse en kerennyt jazz-kadulla pahemmin käymään ennen lauantaita. Ja sitten se pitikin vetää ihan kunnolla! Koskaan ei luottoni kadun ruokaan ole ollut korkealla, mutta tänä vuonna se yllätti minut erittäin positiivisesti! Ja sen varmasti näkisi ylimääräisenä kilona vaa'assa, mutta en taida uskaltaa kokeilla. Testissä olivat meksikolainen- ja kiinalainenruoka, peruna-sipsit, suklaahedelmät ja krepit. Viimeinen ehkä meni jo vähän överiksi :D Mutta ajattelin että tänne pääsee vaan kerran vuodessa, niin kai sitä saa vähän herkutella. Nyt ei pahemmin makeata enää mieli teekkään.

Nutella lättynen

Kuntoilun puolesta olen melkein ylpeä viime viikosta. Aloitin alkuviikosta HeiaHeia -palvelun käytön, joten voin helpolla seurata mitä tuli tehtyä. Nyt on mukana kaikki lenkitkin, joten liikuntaa tuntuu olevan enemmän. Normaalisti en iltalenkkejä laske mukaan.

Maanantai: lepo

Tiistai: kuntosali

Keskiviikko: lenkkeily

Torstai: aamulenkki, kuntosali, iltalenkki

Perjantai: kuntosali, iltalenkki

Lauantai: tennis, iltalenkki

Sunnuntai: kendo, tennis

Näemmä ei tullut kun yksi lepopäivä, mutta kuntosalilla en käynyt kuin kaksi kertaa ja jumpissa en kertaakaan, joten oli aika kevyt viikko. Mutta se onneksi korjaantuu nyt alkavalla viikolla kun olen kalenteriin merkannut vähän enemmän aktiviteettia.

Tällä viikolla pitäisi katsoa onko senttejä lähtenyt pois. Hieman moinen jännittää ja haluisin lykätä sitä pidemmälle. Siitä olen tyytyväinen että paino on lähtenyt laskuun, hitaasti mutta varmasti! Että ehkä muutama sentti olisi myös lähtenyt? Se nähdään vielä tällä viikolla :)

Asenteista

Se on jännä juttu miten ihmiset suhtautuvat tähän minun uuteen elämäntapaani. Tai sen yritykseen. Näin yhtäkkiä luulisi että muut olisi tyytyväisiä siitä että yritän syödä erittäin terveellisesti ja liikun kohtuullisen paljon. Mutta ei, jotenkin suhtautuminen on ihan toinen!

Tässä pelkästään mitä pääsin tänään kohtaamaan.

Aamulla lähdin reippaana lenkille. Olen ollut Tampereella tässä muutaman päivää joten lenkkeilyssä on ihan oma hohtonsa kun saa koluta vieraita lenkkipolkuja. Melkein viisi kilsaa siitä tuli minkä jälkeen menin vielä salille. Suurta kummastusta herätti että miksi minä nyt "lomalla" niin aikaisin herään?! No kerrankin voi mennä sekä lenkille että salille, kun tekee etätöitä! Suurta luksusta.

Tänään oltiin äidin kanssa shoppailemassa Tampereen Ideaparkissa, ja kävin Life-myymälässä ostelemassa vähän urheilujauheita. Äiti oli ihan järkyttynyt että en kai mä lihaksia ole kasvattamassa! Noh, mitähän varten minä siellä salilla olen käynyt? Ja sitten totesi että mustikat ajaa ihan saman asia. Onhan mustikat hyväksi ja mulla on niitä pakkasessa iso pussillinen, mutta jaah, ei se taida ihan sama asia olla... Myyjän piti vielä vakuuttaa ettei tytär nyt ole mihinkään vaaralliseen sotkeutunut. Se oli aika hauskaa :D

Välipalaksi söin mandariinin ja vähän pähkinöitä. Sain säälivän katseen kun joudun syömään niin vähän. Edellisestä ruokailusta oli kolme tuntia, joten tuntui se hyvin riittävän. Äiti sen sijaan otti kahvin ja pullan, oliko se sitten paljon enemmän?

Viimeinen kohtaaminen oli illan ruokailu. Tein oikeen nami-nami kana-feta salaattia kaikille ruokailijoille, mitä söin itse kunnolla masuni täyteen. Sallituissa määrin tosin. Tämän jälkeen uuniin laitettiin vielä kanansiipiä ja suurta ihmetystä, kummastusta ja närkästystä nousi siitä etten minä semmoisia enää syö. Nehän on terveellisiä! Ja kyllä miä tykkään siivistä, vaikka en koskaan sitä päällistä syökään ja nakerran vaan parhaat palat, mutta ne on kyllä hyviä! Erityisesti tuliset. Mutta yritin kovasti selittää syöneeni jo, miksi söisin kaksi ateriaa perätysten kun mahani on jo täynnä.

Kaiken kaikkiaan kommenteiksi tuli että Mira elää nyt niin kurinalaista elämää. En nyt tiedä, mutta näin muut tuntuvat ajattelevan. Mutta uskon että kyllä tämä tästä kun muut tottuvat ja huomaavat että mun elämäntapani tuottaa tuloksia :) Sitten on helpompi noudattaa omaa ruokavaliota kun muut ei ole aina tuputtamassa suklaata, jäätelöä tai paljon enemmän ruokaa kun mulle kelpais. Kyllä tämä tästä!

Ihana iltapala

Iltapala tuottaa mulle monesti päänvaivaa. En enää siinä vaiheessa jaksaisi alkaa kokkailemaan mitään ihmeellisyyksiä ja suttaamaan astioita kun tiskivuori on jo liian iso. Ja mä vihaan tiskaamista! Joten yleensä tyydyn leipään tai rahkapurkkiin. Noh, nyt päätin repäistä ja sutata oikeen paistinpannun ja paistaa uudenlaisen iltapalan!

Idea tähän uuteen iltapalaan tuli Google+:sta löytyneestä kuvasta, kiitos siis sosiaalinen media <3 Yksinkertaisen kuvan innoittaman yksinkertainen iltapala, mutta suuren suuri makuelämys!

Kyseessä on paprika + kananmuna. Kuulostaa hyvin simppeliltä ja sitä se juuri onkin. Mutta lopputulos on kaunis, tai olisi jos pannuuni ei tarttuisi kaikki kiinni, ja paljon mielenkiintoisemman makuinen kuin pelkka munakas. Paistamiseen käytin kookosöljyä, kuten nykyään melkein kaikkeen.

Aineksina paprikoita, minkä värisestä sitten tykkääkään. Viipaloi niistä hieman paksumpia renkaita ja laita ne pannulle. Jos haluat paprikasta pehmeämpää paistele niitä ensin hetki. Sitten lisää kananmuna paprikarenkaan sisään ja paista niin kypsäksi kun haluat. Ja lopputulos on oikeasti maukas! Luulen ettei terveellinen iltapala ole koskaan maistunut näin hyvältä :)

Ja siitä sitten kokkailemaan!

Motivaation lähteet

Lähdin tavoittelemaan omia tavoitteitani ja muuttamaan elämäntapojani aika nopeasti. Yhtäkkiä vaan tajusin mitä haluan tehdä ja ryhdyin tuumasta toimeen. Tietenkin nyt ruokailut ja kuntoilu on muuttunut pikkuhiljaa parempaan suuntaan kun tietomäärä on lisääntynyt, mutta kaikki oli silti suora kurvi uudelle tielle. Yleensä nämä innostukset ovat lopahtaneet, mutta tämä on pysynyt. Vaikka pahoja päiviäkin on ehtinyt tulla jo vastaan. Joku ilta meinasin jo lopettaa vallan kun alko pännii etten saa mennä Amarilloon iltapalalle. Tai noh, saanhan mä mennä, mutta... Välillä myös totaalinen väsymys iskee eikä jaksais tehdä mitään. Mutta olen keksinyt muutamat syy miksi sittenkin jaksan, sen lisäksi että oikeesti nautin salilla käymisestä. Tässä siis muutama asioita mitkä motivoivat minua liikkumaan ja syömään ohjeiden mukaan!

Rakastan kuntoilulehtiä! Voisin tilata niistä jokaisen, mutta kun ne on niin törkeen kalliita. Joskus aikoinaan mulle tuli Kunto plus -lehti, mutta lopetin sen kun rahat ei riittäneet. Tykkäsin siitä erityisesti alussa olevien pienien juttujen takia, missä oli jotain uusia tutkimuksia tai neuvoja. Niistä sai paljon hyvää tietoa. Nyt tilaan Muscle & Fitness Hers -lehteä ja ostelen satunnaisesti muita lehtiä. Lehdistä saa paljon uutta tietoa ja se todellakin motivoi kun kuvien henkilöt on niin timmissä kunnossa! Ei siinä voi haluta kuin samaa.

Sosiaalisen median olen valjastanut tätä varten jo aikas hyvin! Kätevin tähän on Twitter ja Instagram. Aamulla kun menen töihin avaan ensimmäisenä twitterin ja selaan yön aikana tulleet tweetit (ei huolta, ei niitä ole niin paljoo!). Näistä melkeen kaikki on amerikkalaisten kuntolehtien, kuntoilijoiden, personal treinereiden ja motivointi sivujen tweettejä, missä on niitä pieniä juttuja mitkä patistaa liikkeelle.

Instagramissa seuraan muun muassa käyttäjää fitnessinspirations. Sieltä tulee inspiroivia kuvia mitä muut käyttäjät ovat ottaneet ja tässä jaetaan eteenpäin. Sama kun lehdissä, mikä sitten motivoi jos ei kuva?

Myös Facebookissa seuraan muutamaa fitness-ihmistä, mutta siellä tekstiä tulee harvemmin. Tämän takia ei Facebook tähän aktiivinen lähde vaikka muuten siellä koko ajan roikunkin. Tärkeämi on blogit! Niiden avulla tähän lähdin liikkeelle ja nykyisin melkein joka ilta luen jotain blogia. Aikaisemmin olen maininnut jo Body Gossip -blogin ja toisena on fitness-malli Janni Hussin blogi. Tallaiset suomalaiset onnistujat tuntuvat olevan paljon lähempänä kuin mitkään lehtien mallit tai amerikkalaiset tweettaajat, joten heiden tekemisensä ja tuloksensa antaa itsellekkin potkua kunnolla, jos hekin niin miksen minä!

Jokaisen on etsittävä omat syyt miksi jaksaa eteenpäin, miksi herää viideltä ehtiäkseen salille ennen töitä ja miksi punnitsee ruokansa. Nämä auttavat minua eteenpäin!

Viikon lajina tennis!

Mä olen ennenkin ostanut tennispalloja, moneenkin otteeseen, mutta nyt ensimmäistä kertaa mä ostin niitä itselleni! Tähän mennessä meidän hyvin innokas tennis-koira Minni on saanut ne leikkeihinsä :D Mutta perjantaina mä ostin ihan oman putkilon ja kaupanpäälisiksi ostin mailankin vielä! Eilen oltiin ensimmäistä kertaa niitä testaamassa.

Viime viikonloppuna siskoni sanoi huomanneensa erittäin pienessä paikallislehdessämme jutun että paikkakunnalla on alkeiskurssi tällä viikolla ja mä innostuin heti! Olen jo viime vuonna puhunut että olis niin kiva oppii pelaamaan tennistä, niin vois joskus vuokrata kentän täältä ja mennä pikkasen pelailemaan. Mukavaa kesäpäivän liikuntaa! Ja jossain Espanjan turistikohteissa on aina kentät niin siellä olis hieno pelata kans! Voi juku mä niin innoissani!

Onneks mä sain mussun puhuttuu ympäri että se lähti mun kanssa kurssille opettelemaan tämän pelin salaiset taidot, tai siis peruslyönnit, niin ei tarvinnut yksin mennä. Ja pakko sanoa, se on ihan äärettömän kivaa! Vaikka ne pikkunaperot mitä kurssilla myös oli, olivat vähän ärsyttäviä, oli itse pelaaminen tosiaan ihan mun juttu! Ja kyllä mä ne perus jutut ihan ok opein, ei musta kenellekkään vastusta vielä ole, mutta uskon että kyllä tää tästä.

Ja eilen siis ensimmäistä kertaa omin päin pelaamassa. Noh, opittavaa vielä on, mutta kyllä siinä hien sai pintaan. Ja kivaa on edelleen!

Mulle vähän sanottiin ravintoanalyysissä että mulla alkaa olemaan jo liikaa lajeja. Noh, onhan mulla niitä aika paljon mihin haluisin aikaa käyttää: sali minimissää 3 kertaa viikossa, kendo min 3 krt/viikko, jumpat n. 2 krt/viikko ja nyt vielä tennis mitä haluisin käydä mätkimässä ainakin sen kerran viikossa. Tämän lisäksi vielä lenkkeily ja rullaluistelu. Juoksemisen taidan jättää suosiolla pois, mikä on ihan hyvä koska se rasittaa mun akillesta liikaa. Mutta kyllä noista jo viikko tunteja tulee! Sen takia nyt onkin tärkeetä järjestellä kalenteriin etukäteen mitä haluan viikon aikana tehdä. Näin saan katsastettua että tulee myös lepopäiviä.

Kendo tosin jää tauolla, kun aletaan muuttamaan uuteen salipaikkaan. Raksailua sen osalta, ja tennis korvaa sen liikunnan.

Tässä tämän viikon aikataulu:

Maanantai: tennis
Tiistai: kuntosali, tennis
Keskiviikko: tennis, kendo
Torstai: kuntosali
Perjantai: -
Lauantai: bodypump-jumppa, tennis
Sunnuntai: kuntosali, kendo

Tulihan tällekin viikolle se kolme kertaa salia, kun tungin yhden vielä tälle sunnuntaille. Tuo alkuviikon tenniksen kurssi vähän häiritti ohjelmaa niin siihen en saanut kun yhden sali kerran, normaalisti voisin pitää sunnuntain mieluiten lepopäivänä niin jaksaa taas ahertaa seuraavallakin viikolla. Mutta menee tää näinkin :) Viikonloppusin on mukava käydä salilla kun siellä on niin paljon rauhallisempaa! Paitsi tänään, osuin johonkin ruuhkahuippuun...

Mitä sinä söit tänään?

Aloitin tänään toteuttamaan eilen saamaani ruokaohjettani. Pidimme melkein tunnin keskustelun liikuntakeskus Puls:in asiantuntijan kanssa omista tavoitteistani ja miten minun kannattaa parantaa nykyistä ruokailuani jotta nämä tavoitteet saisin tavoitettua. Olin tehnyt kolmen päivän ruokapäiväkirjan, minkä aikaa luulin syöneeni kohtuullisen terveellisesti, mutta pieleen meni.

http://www.sxc.hu

Nykyinen ruokaohjeeni on paljon proteiinipitoisempi kuin mitä normaalisti syömiseni on ollut. Hiilihydraatit on laitettu lähinnä aamupalaan ja treenaamisen jälkeiseen ruokailuun. Päivän aikana pitäisi tulla miinus kaloreita, jotta laihtumista tapahtuisi, mutta kuulemma minun pitäisi saada lihaksiakin kunnolla kasvatettua ja jaksaa mennä kuin pieni aropupu. Ja kyllä siinä ruokaa saa! Tänään olin jo aamupalan jälkeen ihan ähki puhki täynnä. Eniten vaivaa alussa tuottaa ruokien punnitseminen ja mittaaminen. En luota omaan kykyyni arvioida ruokamääriä, joten olen ottanut keittiävaakani käyttöön. Uskon kuitenkin että siitä saa luopua aika pian kun opin kuinka paljon 100g kanaa on ja kuinka paljon 10g pähkinöitä. Ei paljoa siis.

Ruokaohje sisältää jokaiseen ruokailuun erilaisia vaihtoehtoja mistä saan koota mieleiseni. Esimerkiksi päivälliseksi on vaihtoehtoina kana, liha, kala tai feta minkä lisäksi keitän joko täysjyväpastaa tai -riisi, kvinovaa tai joskus peruna. Hätätapauksessa myös täysjyväleipä käy. Tämän lisäksi paljon kasviksia oman mielen mukaan. Ruokailuja muutetaan sen mukaan onko treenipäivä vai ei. Tässä esimerkkinä tämän päivän ruokailu:

Aamupala: Kaurapuuro (1,5dl kaurahiutaleita + 0,5dl vehnäleseitä), marjoja 100g, maitorahka 125g

Välipala: omena, cashew-pähkinöitä 10g (eli noin 6 pähkinää)

Lounas: Kana-feta salaatti: Salaattia, tomaattia ja kurkkua yhteensä 200g, kanaa 50g, fetaa 50g

Välipala: maitorahkaa 125g, ananaspurkki

Päivällinen: riisiä 40g, lohta 100g, wokki-vihanneksia kookosöljyssä paistettuna 200g

Iltapalaa en ole vielä syönyt, mutta se tulee olemaan kahden munan munaksa mihin voin heitellä vihanneksia sekaan. Tämä ruokavalio on vielä sen verran testissä, että seuraan muutaman viikon ajan miten ateriat sopivat minulle, tuleeko niiden välillä kauhee nälkä ja syntyykö tuloksia. Sitten vasta tietää kuinka sopiva tämä on. Mutta mielenkiinnolla vien syömistä eteenpäin!

Nyt vielä venyttelyn pariin kun lihaksissa vielä tuntuu eilinen treeni! Jätin jopa kendon väliin tältä päivältä, jotta saan pidettyä edes yhden vapaapäivän tällä viikolla. Alkuviikko meni tenniksen alkeiskurssin parissa ja salilla sekä kendo-treeneissä. Huomenna on tarkoitus mennä tennispalloja mätkimään ihan omin päin ja olen aamuksi varannut myös jumpan. Sunnuntaina kendo. Eli liikuntaa riittää, kuulemma hieman liiaksikin :) Mutta nyt on testikausi menossa, pian kai opin mihin panostan! Ja ymmärrän kyllä lepopäiviä pitää.