Lupaus uudeksi vuodeksi

Vuoden vaihtumisessa on se hieno asia, että voi hyvin mielin aloittaa alusta. Se on se aika kun voi miettiä mitä oikeasti tulevalta vuodeltaa haluaa ja alkaa tekemään jotain uutta saavuttaakseen tavoitteensa ja unelmansa.

Uudenvuodenlupauksilla on paha tapa vain jäädä lupauksiksi. Jälleen tulevana vuonna varmasti monet lupaavat aloittaa terveellisen elämän, laihtua tai kiinteytyä. Ja monet myös aloittavat projektinsa täynnä intoa, mutta valitettavan usein se jää muutaman kuukauden kuluttua. Onko syynä sitten motivaation puuttuminen, liiat vastoinkäymiset vai pettymys muutosten hitauteen? Varmasti syitä on monia. Itselläkin nämä projektit ovat jääneet kerta toisensa jälkeen vaikka olen kuinka yrittänyt luvata ja pitää lupaukseni. Minulla ei ole ollut tahtoa jatkaa, koska en ole oikeasti tiennyt miten saavuttaisin unelmieni vartalon ja tavoitteet ovat olleet hämärät. Se ei ole tullut koskaan elämäntavaksi, vaan laihtuminen ja kuntoilu on ollut pakkopullaa. Nyt vihdoin tuntuu että asiat ovat toisin.

Vuoden vaihtuminen on hyvä aika aloittaa, mutta lupaukseen kannattaa laittaa hieman aikaa ja miettiä mihin olen oikeasti ryhtymässä. Kannattaa miettiä miten toteutan lupaukseni ja motivoitua kunnolla, ettei uusi liikuntaharrastus tai kuntoilu jää heti alkuun.

Oma lupaukseni uudeksi vuodeksi on jatkaa omaa projektiani uudella innolla ja tarmolla! Haluan olla kesäkunnossa kun pääsee vihdoin rannalle ottamaan aurinkoa. Lupaan syödä ruokaohjeideni mukaisesti ja treenata salilla vähintään neljä kertaa viikossa. Tämän lisäksi lupaan käydä kendo-harjoituksissa ja huoltaa kehoani venyttelemällä ahkerasti. Lupaan syödä terveellisesti ja monipuolisesti.

Lupaan saavuttaa tavoitteeni!

Joulu on ohi, nyt on aikaa rentoutua!

Joulu on nyt vietetty ja varmasti muutama kinkkukilokin saattoi tarttua matkaan. Samoin joulutorttuja tuli taas syötyä monen monta ylinmääräistä! Ehkä pitäisi noudattaa ruokavaliota ahkerammin niin ei tekisi niin mieli näinkään jouluna vetää liikoja övereitä. Vaikka aika maltillisesti söinkin.

Jouluinen koiramme Minni

Joulu mielletään rauhalliseksi ajaksi, jolloin saamme hengähtää ja olla läheisten kanssa. Aina asiat eivät kuitenkaan niin mene, vaan joulu aiheuttaa ylinmääräistä stressiä, paniikkia ja touhaamista. Häsätään liiaksi ja stressataan lahjoista, ruuasta ja kodin siisteydestä. Ruokaa tehdään kuin viimeistä päivää ja kaupat on ammuttu täyteen stressaantuneita shoppailijoita.

Itselle riittäisi rauhallisempikin joulun vietto. Tuntui että kaikilla oli pyhienkin aikana kiire johonkin: kyläilemään sukulaisille, pois kyläilemästä että pääsee kotiin, kauppaan, lenkkeilyttämään koiraa, tekemään ruokaa... Ja mitä kaikkea vielä.

Hengähtäminen jäi vähälle, ja loppujen lopuksi turhaan. Vähempi ruoka olisi riittänyt ja ei kukaan kuitenkaan niiden kaappien siisteyttä tarkistanut. Tämän takia tuntuikin että olin joulun jälkeen niin stressantunut että oli pakko päästä omaan kämppääni sohvalle makaamaan ja vain olemaan. Muu perheeni ei ole selvästikään omannut tätä Hakuna Matata -elämänasennetta! Mitäs laittoivat minut pienenä katselemaan Timon ja Pumbaa -piirrettyjä, eivätkä liittyneet seuraan.

Mutta eipä siinä, on joulussa puolensa, ja odotan sitä aikaa joka vuosi. Jouluvalot ovat mahtavia, en malttaisi ottaa niitä lainkaan pois kevään lähestyessä. Myös jouluruoka hyvää ja siinä ajassa on vain jotain tunnelmallista! Ja kaikki ne perinteet :) Ensi vuonna vain hieman rauhallisemmin kiitos!

Rauhallista Joulua!

Taas on vuosi vierähtänyt melkein lopuilleen ja on joulu! Vuodet vaan menevät niin nopeasti ja tämäkin juhlapyhä tuli taas yllättävän nopeasti.

Joulu on rauhoittumisen aikaa, joten olen antanut ruokailujenkin vähän mennä. Ehkä hieman vahingossa tosin... Ei kuitenkaan pidä suotta kieltäytyä kaikista jouluherkuista, koska niitä tulee syötyä vain kerran vuodessa. Ja kunnon syöminen välillä antaa motivaatiota käydä salilla ahkerasti! Joulun välipäivät menevätkin hyvin kuntoillen, kun ei tarvitse mitään muuta tehdä. Ja saa purettua sitä energiaa mitä kinkun syöminen ja loikoilu saa aikaan! Vai jaksaako joku tosiaan vain olla koko joulun?

Joulu on aina mukavaa aikaa kun se on täynnä perinteitä. Jouluruokailu isovanhempien luona, haudoilla käyminen, lahjojen avaaminen illalla ja yhdessä oleminen.

Mutta nyt joulun viettoon! Hyvää ja rauhallista joulua kaikille :)

Operaatio punnerrus

Saattaa olla että olen katsonut viime aikoina liikaa dokumentteja armeijan erikoisjoukoista, mutta siitä innostuneena olen nyt päättänyt alkaa punnertamaan! Tavoite ei ole niinkään yläkropan vahvistaminen, vaan se on mukava sivutuote tähän projektiin. Haluan vain pystyä punnertamaan kunnolla, koska se on mielestäni hienoa! Ei asioihin aina tarvita järkevää syytä :D

Punnertaminen kehittää rintalihaksien lisäksi tehokkaasti koko ylävartaloa ja tämä ohjelma mitä ajattelin alkaa tekemään kehittää myös lihaskestävyyttä. Tarkoituksena on kuuden viikon ohjelman avulla loppujen lopuksi pystyä tekemään 100 puhdasta punnerrusta lähtötasosta riippumatta. Oma lähtötasoni taitaa olla noin 10 punnerrusta ennen kuin tauko on pidettävä.

Kuva: weheartit.com

Tietenkään punnertaminen ei ole mikään mittari sille missä kunnossa ihminen on, mutta onhan se hienoa sanoa että pystyn tekemään sata punnerrusta! Siinä on jo sitä jotain. Kiehtovinta näiden armeija dokkareiden katsomisessa oli se miten joukkoihin pykivien täytyy osoittaa kestävyytensä ja taitonsa lisäksi oma motivaatio ja tahto, että haluaa oikeasti kuulua erikoisjoukkoihin. Ja niistä on saanut uusia ideoita treeneihin!

Juuri oman mielen ja tahdon lujuutta minun pitää kehittää jos haluan saada enemmän ja parempia tuloksia. Luovuttaminen on liian helppoa siinä vaiheessa kun hieman väsyttää ja sattuu, vaikka oikeasti pääsisi paljon pidemmälle. Mieli on niin paljon heikompi kuin oma kroppa, vaikka muuta saatammekin ajatella. Ja ehkä tämä projekti auttaa kehittämään näitä taitoja. Niin ainakin toivon. Katsotaan miten käy.

Superdieetin yhteenveto

Harmittaa ja ärsyttää etten ole kirjoittanut miten superdieettini oikeastaan päättyi. Enkä ole sen lopulta mitään mittojakaan ottanut, koska en ole ehtinyt / jaksanut / viitsinyt. Eli yleensä haluaisin tehdä mittaukset aamulla, mutta on pitänyt niin kiirettä etten ole ehtinyt. Viikonloppuna olen nukkunut pitkään enkä ole jaksanut. Iltaisin en ole yksinkertaisesti viitsinyt. Tai muistanut. Ja sitten siitä onkin mennyt jo pari viikkoa eikä mitat ole mitenkään enää ajankohtaisia.

Painoa olen kuitenkin seurannut. Oman vaakani mukaan kiloja lähti noin 4, mikä oli aika tarkkaan tavoitteeni. En tiedä kuitenkaan luotanko enää vaakaani, se saattaa heitellä nykyisin + - pari kiloa, mitä en usko muutamassa päivässä tapahtuvan. En siis luottaisi kiloihinkaan.

Mutta omat mietteet ja fiilikset voin kertoa. Eli jotain edes.

Loppujen lopuksi oma mieleni oli paljon heikompi kun olisi pitänyt ja sorruin välillä vähän liikaa ja se vaikutti tuloksiin. Kuitenkin yritin noudattaa ruokaohjeita oikein ja ne olivat myös hyvät. Syödä sai ihan riittävästi ja keksein paljon hyviä ruokia niistä vähistä aineksista mitä oli tarjolla. Olo oli hyvä. Itseä kuitenkin pänni ainaiset vihreät vihannekset, ja kuuden viikon jälkeen olinkin erittäin tyytyväinen että sain syödä tomaattia! Niin sitä voi olla pienistä asioista onnellinen :D

Treenit superdieetillä olivat erittäin tehokkaita, mutta eivät yhtään omaan makuuni, en tykännyt tehdä niitä muutamaa viikkoa kauemmin, joten vaihdoin omaan kuntosaliohjelmaani. Superdieetin ohjelma kun koostui kuntopiiri tyylisestä harjoittelusta, missä toistoja oli aina noin 20 kappaletta ja siirryttiin seuraavaan liikkeeseen suoraan. Ainakin jotain opein, tuollainen ei sovi minulle, vaan haluan tehdä mielummin vähän toistoja isoilla painoilla. Mutta myönnän, treeni oli erittäin tehokas! Kotitreeniä teen silti edelleen, koska siitä pidän. Ja se tuntuu vaikka ei painoja tarvitakkaan!

Näin lyhkäisten kommenttien saattelemana yhteenveto: superdieetti on jokaisen euronsa arvoinen ja oikeasti tehokas kuusi viikkoinen jos siihen panostaa. Ja siihen kannattaakin. Foorumin tuki on aivan mahtava ja kerrankin saa kysellä koko ajan! Tosin henkilökuntaa siinä päässä voisi opettaa vastaamaan hieman paremmin ja laajemmin... Mutta ohjelmalla tulee varmasti tuloksia, lopulta siis voin suositella :)

Hieman tehokkaampi lenkki

Talvi on todellakin tullut. Onneksi ne suurimmat pakkaset lauhtuivat ja nyt ulos sentään uskaltaa mennä lenkille. Tänään päätin lähteä lenkille vielä valosaan aikaan, mutta kuinkas kävikään, pimeys yllätti jälleen kerran. Yleensä en edes pimeellä uskalla lähteä lenkille yksin, niin jänishousu kun olen, mutta nyt karaistin mieleni, aamun olin kuitenkin vain maannut ja tehnyt erinäisiä projekteja kuntoon.

Vakio lenkkipolkuni varrella on muutaman vuoden aikana tullut kahteen kohtaan myös lihaskuntolaitteita. Ei niillä suuresti habaa kasvateta, mutta ne tuovat erittäin mukavan lisän lenkkeilyyn. Ensimmäiset kuntoilulaitteet löytyvät heti asuintaloni vierestä ja seuraavat noin kilometrin päästä. Ja yleensä myös nämä kuntoilulaitteet kuuluvat osaksi lenkkiäni.

En ole mikään super tehokas lenkkeilijä. Mielestäni se on erittäin tylsää, ainakin jos yksin joutuu kävelemään. Ryhti lösähtää eikä jaksa edes niin rivakkaan kävellä. Juuri siihen nämä hieman lihaksia aktivoivat laitteet ovat parhaita! Kun tekee hieman jalkaprässiä, käsilihaksia, soutuliikettä ja pohkeita, jatkuu lenkki paljon ryhdikkäämmin. Ihan kun olisi saanut jostain lisää voimaa ja energiaa.

Lenkin lopuksi tykkään tehdä taloni vieressä olevilla laitteilla vielä hieman vatsalihaksia. Nämä laitteet on käsittääkseni suunnattu alueen seniori asukkaille, mutta en ihan käsitä, miten he jalkojen noston jaksavat tehdä kun itsellenikin se tuottaa vielä vaikeuksia! Mutta mielestäni on erittäin hienoa että tällaisia laitteita tänne on tullut, ja niillä on oikeasti käyttäjiä. Muutamakin toisto lenkin jälkeen ja sen aikana vaikuttaa oikeasti, vaikka ei ehkä fyysisesti niin henkisesti. Ja pienikin liikunta on aina hyväksi.

Lepoa

Tiedätte sen tunteen kun ei vaan jaksa. Sellainen oli oloni koko tämän maanantain. Heräsin aamulla tapani mukaan hieman ennen kuutta ja yritin kovasti ehtiä seitsämäksi töihin. Kaksi tuntia töitä ennen kuin suuntasin opiskelemaan, minkä jälkeen taasen töihin. Lopuksi vielä tekemään hieman ryhmätyötä kunnes pääsin lähtemään kotiin. Missään vaiheessa päivää en vaan herännyt!

Tätä tämä syksy tekee minulle. Vaikka on viikonlopun aikana tullut levättyä, on maanantait selvästi yhtä tuskaa. Ruuan jälkeen otin päiväunet mitkä helpotti tilannettä vähän, mutta ei silti ollut mitään intoa saatikka voimaa lähteä salille. Päätinkin viettää leppoisan illan oleillen ja leipoen joulutorttuja, mitkä onneksi antoi vähän virtaa iltaan ja jaksettiin lähteä pienelle iltalenkille.

Nukkuminen tähän vuoden aikaan selvästi itselleni olisi hyvin tärkeää. Olen pienestä asti tarvinnut paljon unta. Joillekin riittää kuuden tunnin yöunet, toisille kahdeksan, mutta itse vaadin kymmenen tuntia. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, ja kuulemma ei tarvitsekkaan. Toiset ihmiset vaan vaativat unta enemmän. Sitten on vain järjestettävä asiansa niin, että Nukku-Mattia saa moikata jo yhdeksän aikoihin illalla.

Aina sanotaan, että aikasiin aamuihin tottuu, mutta olen tässä viimeisen puolen vuoden aikana todistanut senkin väittämän vääräksi. Olen mennyt töihin kesäkuun alusta lähtien lähes joka aamu kello seitsemän. Ja vielä kuusi kuukautta myöhemmin en ole tähän päivärytmiin tottunut. Selvästikkään minä en ole aamu ihminen!

Uni on kuitenkin yksi tärkeimmistä asioista mitä ihmisen päivään kuuluu. Ilman kunnon yöunia ei aivotoiminta eikä koko keho toimi kunnolla. Itse en ole saanut nukuttua hetkeen aikaan niin pitkiä yöunia kun tarvisin, ja se alkaa näkyä. Olen koko ajan väsynyt, aivotoiminta ei pelaa eikä mikään muu kun sohvalla makoilu huvittaisi.

Onneksi joulu on tuloillaan ja itselläni on ainakin kaksi viikkoa pelkkää lomailua! Uuden vuoden alkaessa alkaa uusi harjoittelu ja uudet kurssit. Katsotaan saisinko tällä kertaa hieman kevyemmän lukuvuoden aikaiseksi.

Iltapalalla

Kaikista ruokailuista mä tällä hetkellä nautin eniten iltapalasta. En tie miksi. Ehkä koska se on melkein ainoa ruoka minkä saan syödä rauhassa sohvalla köllien. Aamupala menee aina kiireessä. Töissä lounas ja välipala on nyt niin ja näin kun kahvihuoneessa syö ja treenin jälkeinen ruokailu menee vaan palautumiseen. Eli iltapala on rentoutumista varten.

Lautasen reuna vähän rasvainen, mutta ei huolta, se on kookosöljyä!

Olen syönyt lähes saman iltapalan kuuden viikon ajan, mutta mä olen tykästynyt siihen täysin. Iltapala sisältää kananmunanvalkuaisia, mehukeittoa ja vehnäleseitä, mitkä sekoitan mehukeiton joukkoon. Kananmunan valkuaiset tulee maustettua aika hyvin, joten ne näyttää lähes keltuaisilta. Nyt kuitenkin tein normaalin kokkelin sijaan paistettuja kanamunia, sydämen muotoon, sulosia! Tai sitten ei ja mä olen vaan vähän yksinkertainen :D

Sokeriton mehukeitto vehnäleseellä. Parempaa kuin miltä näyttää :)

Nyt iltapalan kimppuu! Hyvää yötä :)

Ei tässä nyt nälkää nähdä!

On nyt pakko kirjoittaa yksi teksti omista ruokailuistani. Äitini tässä juuri viikolla valitteli kun en syö enää mitään. Tosin hänen näkökulmansa oli vain sinäkin päivänä iltapalani, mikä itse asiassa oli enemmän kuin itsellään. Joten en ole ihan varma mihin sekin väittämä perustui? Sitten välikäden kautta kuulin että eräs tuttavanikin oli käskeny laittaa minut syömään ihan kunnolla. Noh, käydäämpäs läpi tässä perus päivän ruuat.

Eli aamupalaksi tällä hetkellä syön lähinnä proteiinia maitorahkan muodossa. Teen lähes aina smoothien, koska se on helppoa, nopeaa ja hyvää. Tähän smoothieen tulee yksi purkillinen maitorahkaa, mehukeittoa, marjoja, vehnälesettä ja soijalesitiiniraetta. Kokonaisuus on erittäin täyttävä, ja joskus tekisi mieli jättää syöminen kesken kun ei vaan jaksaisi. Tämän lisäksi päivän vitamiinit.

Ravintoarvo: 293 kcal * proteiini 26 g * hiilareita 22 g * rasvaa 11 g

Välipalana minulla on joko maitorahkaa tai proteiini puddingia tai proteiinipatukka. Tämän lisäksi marjoja, useimmiten kuivattuja goji-marjoja sekä pähkinöitä.

Ravintoarvot: 55 kcal * proteiini 27 g *  hiilareita 11 g * rasvaa 7,6 g

Aterialla ennen päivän treenailuja on lihaa, usein kanaa tai kalaa, raejuustoa, vihreitä vihanneksia, kuten salaattia, kaalia, paprikaa, kurkkua, parsakaalia, pinaattia... sekä oliiviöljyä. Oliiviöljyn unohdan monesti, en tiedä miksi, mutta se jää salaattiin monena päivän laittamatta vaikka tiedän sen olevan tärkeä osa ruokaa! Viime aikoina olen kaalia syönyt salaateissakin paljon, koska se on niin halpaa ja köyhän opiskelijan lompakolle sopivaa :D Tämä ateria on aina tosi täyttävä sen salaattimäärän vuoksi, sitä on paljon!

Ravintoarvot: 254 kcal * proteiini 22 g * hiilareita 6,5 g * rasvaa 16 g

Treenin jälkeisellä aterialla on sitten luvassa hiilareita enemmän pastan, riisin tai perunan muodossa. Tämän lisäksi lähes sama setti kuin ensimmäisellä aterialla eli lihaa, raejuustoa ja vihreitä vihanneksia.

Ravintoarvot: 333 kcal * proteiini 31 g * hiilareita 26 g * rasvaa 12 g

Iltapalaksi syön vielä kananmunanvalkuaisia, tai joskus maitorahkaa. Kananmunanvalkuaisiakin tulee se 250g eli saman verran kuin rahkaa, ja se on paljon! Tämän lisäksi mehukeitto mihin sekoitan mukaan hieman vehnäleseitä. Mausteita valkuaisissa käytän runsaasti. Sitten vielä illan vitamiinit.

Ravintoarvot: 122 kcal * proteiini 25 g * hiilareita 3,8 g * rasvaa 0,6g

Kaiken kaikkiaan ruokaa siis riittää. Ateriat tulee syödä viimeistään neljän tunnin välein ettei nälkä ehdi kovaksi tulemaankaan. Ja tietenkin ennen kuntosalille menoa on latausjuoma, salilla treenijuoma ja treenin jälkeen palautusjuoma. Mutta päivän kalorit ovat noin 1 100, mikä ehkä kuulostaa vähältä, mutta nyt alkaa viimeinen viikko superdieettiä jolloin ne ovat kaikista alimmillaan. Ja huomioidaampas tähän väliin, että myös noista kaikista treenijuomista tulee kaloreita ja ravinteita aika hyvin, kaiken kaikkiaan kaloreita niissä on 415! Eli päivän kalorit nouseekin noin 1 500! Ja myönnettäköön, itsellä kerran viikossa on ollut paljon enemmänkin ruokaa :) Huijari kun olen...

Ensi viikon jälkeen siirryn takaisin vanhaan ruokaohjeeseeni, mikä sisältää enemmän hiilareita esimerkiksi aamupalan kohdalla, mikä tarkoittaa kaurapuuroa. Mutta tällä hetkellä ei mitään hätää, ainoa huono puoli on pimenevät päivät, ei ruuan vähäisyys.

Ravintosisällöt laskettu kalorilaskurin avulla. Kuvat weheartit.com

Fast Protein Puddingilla vaihtelua välipaloihin

Vihdoin itsekin sain käsiini Fastin Protein Puddingia, mitä ollaan monessa blogissa jo niin hehkutettu ja tuotteen nettinäkyvyys on ollut suorastaan ihmeen suurta muihin tuotteisiin verrattuna! Tuotteella on jopa oma Facebook-sivu, millä on satoja tykkääjiä. Hurjaa omasta mielestäni.

Paikallisesta Life myymälästä löysin Caramel-makuisena kyseistä tuotetta. Toiseksi viimeinen pussi ja suklaata ei ollut tullut edes myyntiin vielä. Kuulemma tuote on mennyt kuin kuumille kiville ja itsekin olin odottanut sitä jo muutaman viikon. Tähän hehkutukseen nähdän olin pikkaisen pettynyt kyllä...

Heti ostettuani eilen tätä vanukasta, oli sitä tietenkin välipalalla testattava, koska meille superdieettiläisille ollaan annettu lupa korvata maitorahka vanukkaalla, mikä kuulostaa erittäin loistavalta kun maitorahka alkaa tulemaan korvistakin ulos! Kolme purkkia joinain päivinä on vain paljon... Mutta kuitenkin. Vanukkaan tuoksu jo jauheena oli erittäin hyvä! Oikeasti tuoksui kinuskilta, joten olin positiivisin mielin vielä. Myös maitoon sekotettuani se alkoi heti vanukasta muistuttamaan. Laitoin kulhon jääkaappiin joksikin aikaan, ehkä noin kymmeneksi minuutiksi ennen syömistä ja tulos oli hyvin miellyttävä koostumukseltaan. Kuitenkin koostumus syödessä oli se pieni pettymys... Ei ollut vanukkaan ihanaa pehmeyttä, vaan hieman jauhoinen kuitenkin vaikka mielestäni sekoitin hyvin. Ja loppua kohden edes maku ei niin pelastanut tätä.

Silti mielelläni korvaan töissä välipalan maitorahkan mielelläni tällä tuotteella!

Tänään päätinkin kokeilla tehdä vanukkaani hieman eri tavoin ja lisäsin siihen ihanan makuista minttu-suklaa heraproteiini jauhetta ihan vähän mukaan. Ihan vain sen maun takia. Ja pikkasen värinkin... Taidan kyllä ostaa sitä suklaan makuistakin puddingia, koska se on kivan ruskeaa! Valkoinen vanukas ei miellytä niinkään omaa silmääni. Ja tulos näin sekoitettuna oli mielestäni hieman parempi, maku oli voimakkaampi ja väri kivampi. Ehkä siis olen sen suklaa puddingin kannattaja jo ennen kuin olen sitä maistanutkaan!

Edit: Pakko sanoa, nyt pienen testailun jälkeen olen löytänyt hyvän vanukkaan ja maidon suhteen, millä lopputulos on paljon parempi! Ja kun se on ollut jääkaapissa liki kolme tuntia, tulos on ollut entista maukkaampi. Joten ehkä tuomitsin tuotteen hieman liian aikaisin :)

Nälkä

Ollaan tultu superdieetin siihen vaiheeseen mistä olen lukenut muistakin blogeista: nälkä yllättää! Aluksi ruokaa tuntui olevan hyvinkin paljon, ja ei nytkään aamupäivän aikana ole mitään ongelmaa, mutta iltaa kohden nälkä alkaa kurnimaan masussa.

Itse olen myös heti alkuviikosta ihan nuutunut kun pääsen töitä ja koulusta vihdoin kotiin. Uskon että myös syksyn pimenemisellä on osuutta asiaan; ulkona on kylmää ja pimeää kun lähden töihin ja siellä on taas kylmää ja pimeää kun saavun kotiin. Tuntuu että pitäisi alkaa kasvattamaan rasvavarastoa talven varalle!

Itse en ole lainkaan syksy-ihminen. En jaksa herätä aamulla enää niin helpolla (vaikka ei se ole helppoa kesälläkään) ja illallakin olen väsynyt. Jonkin tason syysmasennusta ilmassa? Siksi tarvisin paljon energiaa ruuasta, että jaksan vipeltää. Nyt se ei ole kuitenkaan mahdollista jos aion elää ruokaohjeiden mukaan.

Tosin, nyt on jo neljäs viikko superdieettiä käynnissä, kaksi enää edessä. Kyllä sitä sen verran jaksaa ja sen jälkeen saa pienen levähdystauon ennen kun alan elämään vanhan ruokaohjeeni mukaan tai sovellan superdieetin ohjeita hieman.

Mutta onneksi tänään päivän piristykseksi tein pienen pizzan! Ja ihan ruokaohjeiden mukaan! Tai siis melkein, juusto on huijausta... Mutta sallittakoon se, tarvitsen energiaa ( --> tekosyy...) Pizzan pohjana on erittäin vähä hiilihydraattinen taikina, missä on 3g hiilareita. Eihän se ole paljoa? Mitään muuta siinä ei juuri olekkaan. Täytteeksi ohjeideni mukaan tonnikalaa 100g ja vihanneksia 200g, mistä tosin piti tehdä erillinen salaatti kun kaikki ei mahdu pizzan päälle. Taikinassa on lisäksi oliiviöljyä, joten sekin on nautittu tältä päivältä.

Ja tämän pizzan ansiosta jaksoin vihdoin ja viimein kömpiä sohvalta ylös ja lähteä salille! Siis kannatti.

Lomalla saa lipsua?

Viikko sitten pidin syysloman sekä koulusta että töistä. Viikko meni aivan hurjan nopeasti enkä kerennyt tekemään juurikaan niitä asioita mitä olin suunnitellut. Loma meni vain lomaillessa, toipuessa siitä kaikesta häslingistä mitä viikot tuntuvat nykyisin olevan. Paluu arkeen oli suunnitelmien mukaan hyvin leppoinen, olin vain maanantain ja tiistain koulussa ja töissä, kunnes lähdimme mussun kanssa päivä Tukholmassa risteilylle. Ja jo näiden kahden päivän aikana sain kerättyä itselleni suuren määrän ahdistusta ja stressiä! Miten ihmeessä mä olen siinä niin hyvä?

Laivareissu tuli tarpeeseen, vaikka sekin aiheuttaa ahdistusta, kun en noudatakkaan ruokailujani ohjeiden mukaisesti. En haluaisi saada tällaisesta asiasta mitään paineita, koska en halua pakonomaisesti noudattaa grammoja ja tiettyjä ruoka-aikoja. Mutta selvästikin se on oman mielenterveyden kannalta tällä hetkellä parempi.

1. Kiinalainen ravintola Chinassa lounas ennen laivalle lähtöä 2. Rentoutumista ja mielestäni ansaittu siideri
3. Vettä tuli juotua 4. Lounas Tukholman puolella Nonni Sushissa

Reissussa ollessa annoin kuitenkin periksi. Ennen laivailua pysähdyimme Helsingissä syömään kiinalaiseen ravintolaan. Ja loppujen lopuksi koko matka pyhittäytyi syömiselle, koska juuri muuta en ostanut. Tukholmassa oli tietenkin päästävä sushille ja laivalla ravintolaan syömään pihvi ja aamupalalle buffettiin. Ei sinänsä kuulosta pahalta, eihän? Mutta ehkä se Milkan suklaalevy ja lakristipiiput romuttivat kaiken mitä oli vielä jäljellä.

Mutta lomalla haluan rentoutua. Olen huomannut ettei töiden ja koulun yhdistäminen sovi minulle. Tarvitsen liikaa aikaa itselleni ja kun kuormitan tämän kaiken ajan stressillä, en saa mitään aikaseksi ja sehän stressaa yhä enemmän. Tarvitsen siis lomaa milloin en ajattele mitään ohjeita ja olen ja teen miten haluan. Mutta kyllä, kuntoilin myös laivan hytissä! Ja se onnistuu niinkin pienessä tilassa kahdeltä ihmiseltä samaan aikaan oikein hyvin :)

Tätä vuotta ei ole enää paljoa jäljellä, ja katoo mitä ensi vuosi tuo tullessaan, onko elämä yhtä kiireistä vai saanko treenata itseni kesä kuntoon ihan rauhassa. Mutta sen näkee sitten :)

Kolmas viikko...

Nyt on kolmas viikko superdieettiä loppusuoralla ja kuun lopussa oli tapani mukaan tilanneseurannan aika. Olen treenannut ahkerasti, ehkä enemmänkin kuin ohjelmassa on, mutta ruokailut on mennyt vähän... noh, pepulleen. En osaa lomalla noudattaa ruokaohjelmaa niin tarkasti kuin arkena! Kun on työt ja koulu, on helppo rytmittää ruokailut. Kun vapaa-aikaa riittää ja mummulassa on kaikkia herkkuja, joutuu oma tahto lujille. Töissäkin projektipäällikkömme oli tehnyt meille nutella-kakkua tiistaina, miten itse siitä kieltäytyisit?

Joten houkutuksia riittäisi... Mutta sitten niihin tuloksiin! Viime viikolla kävin tapani mukaan perjantai aamulla vaa'alla ja koin kauhean masennuksen koska kiloja oli tullut lisää! En voinut käsittää sitä ja sen jälkeen tunsinkin oloni kamalan lihavaksi. Onneksi kuntoilu auttoi olotilaan ja myös fyysiseen olemukseen, koska nyt alle viikon kuluttua (punnitsin itseni keskiviikkona), siitä painosta ollaan tultu taas yksi kilo alaspäin. Näin painon mukaan en ole kovinkaan pienentynyt, mutta edes muutamia senttejä on lähtenyt. Toivottavasti niitä lisää sitten viimeisen kolmen viikon aikana!

Viime kuusta kaikki mitattavat paikat on pienentyneet, mutta superdieetin aikana vain keskivartalo. Noh, masussa minulla onkin eniten työtä jos vatsalihakset haluan kuvioihin! Sinänsä tulokset ovat hieman masentavia, mutta vika on täysin itsessäni ja myönnän sen täysin. Mutta nyt niskasta kiinni ja heti huomenna aamulla salille!

My week on Instagram

Olen jäänyt viime aikoina ihan koukkuun Instagramin käyttöön ja iphone raukkani joutuu maksamaan siitä kovan hinnan alituisella akun tyhjenemisellä. Päätin nyt jakaa instagrami kuviani siitä, miltä tämä viikko on sen mukaan näyttänyt.

1. Lähes joka aamuinen aamupalani: maitrahkaa, mehikeittoa, marjoja ja vehnälesettä.

2. Kiinankaali-tortilla, mihin laitoin paljon kasviksia riisin ja jauhelihan kaveriksi. Erittäin täyttävää!

3. Alkuviikosta olin moikkaamassa koiraani Minniä, kuka asustaa vanhempieni luona. Pikkunen oli käynyt suihkussa edellisenä päivänä, mutta harjaus oli jäänyt vähän vaiheeseen. Hassulla on niin pörrönen turkki :)

4. Keskiviikon aikainen asakeiko! Eli kendo harjoitukset heti aamusti. Mikään ei anna samanlaista potkua päivään.

1. Normaali iltalenkkini mussun kanssa. 

2. Tuli leivottua sämpylöitä vaikka ne ei dieetiini kuulu. Itse tehdyt sämpylät ovat vaan niin hyviä!

3. Kanaa salsakastikkeessa.

4. Tämän talven ensimmäinen lumi oli satanut perjantaina! Aamulenkillä oli jokseenkin liukasta.

1. Vierailulla mummulassa. Siellä on aina esillä kivoja hänen itse tekemiään koristeita.

2. Mummuni ei taida ihan ymmärtää mitä dieettini sisältää, mutta perunaletut on vain niin hyviä etten voi vastustaa!

3. Lauantaina viikon ainoa jumppa, CXWorx. Kyytiä vatsalihaksille!

4. Iltapalana kananmunanvalkuaisia vehnäleseellä, valkosipulilla ja chilillä. Vähän makua elämään.

Päivän resepti: Kanaa salsakastikkeella

Kana voi olla loppujen lopuksi aika tylsää ruokaa, ainakin omasta mielestäni. Ainakin kun sitä syö usein. Ja itse olen huomannut, että tulen helpommin täyteen kun ruuassa on makua ja mausteita! En tiedä mistä tämä johtuu, mutta pelkät kasvikset, kanan tai kalan pala ja riisi ei saa masuani täyteen.

Tänään sitten bongasin vanhasta Muscle and Fitness Hers -lehdestä tämän reseptin ja päätimme kokeilla sitä heti. Pidän tosi paljon tex mex -ruuasta, joten uskoin tämän olevan makuuni. Ja makua siinä oli, kun valitsi tulisen salsa-kastikkeen! Ehkä vähän liikaakin :D Mutta maha tuli täyteen tosiaan. 

Ravintoarvot annosta kohden

Energia: 370 kcal ¤ Proteiinia: 32 g ¤ Rasvaa: 2 g ¤ Hiilihydraatteja: 2 g

Ja tekeminen ei tämän helpommaksi voi mennä! Tarvitset vain kanaa, fileepihveinä, tai miten haluat ja tacomaustetta sekä salsakastiketta.

Ensin kanat pyöritellään tacomausteessa, minkä jälkeen niitä paistetaan pannulla ihan hetki, niin että pinta kypsyy. Tämän jälkeen laita kanat uunivuokaan, mihin laitat salsakastikkeen ja laita vuoka uunii 175-asteeseen. Kypsennä noin 20 minuuttia, riippuen onko kyseessä ohuemmat vai paksummat pihvit vai suikaleet. Jos haluat, voit puolessa välissä kypsentämistä laittaa päälle hieman juustoa, esimerkiksi cheddaria.

Ja siinä se! Itse tuli otettua kaveriksi riisiä sekä raejuustoa. Tietenkin olisi pitänyt olla myös paljon vihanneksia, mutta oikeasti minä unohdin ne! 

Erittäin helppo, halpa ja maittava ruoka. Salsaa ei kuitenkaan kannata laittaa mukaan ihan liikoja. Riittää, että kastiketta on kanojen päällä. Itse tuli laitettua liikaa, ja se meni kyllä hukkaan ja kanat uivat kastikkeessa liikaa. Mutta jää kyllä jatkossakin ruokailuihini tämä resepti :)

Ravintoarvot alkuperäisestä reseptistä

Tästä alkoi superdieetti

Vaikka on vasta kuun puoliväli, päätin ottaa ylös mitat ja painon. Nämä on alkulukemia mistä lähden timmiytymään superdieetin aikana. Pitää saada jotain vertailukohtaa, jotta näen oliko rahoille vastinetta.

Viikonloppuna tutustuin treenivideoihin tarkemmin ja treenit näyttävät tosiaan hyvin erilaisilta mitä olen nyt tehnyt. Ei liikkeet sinänsä, mutta se rytmi millä tehdään ja toistojen määrät. Ja näin viikon testauksen jälkeen voin sanoa, että tuntuu kyllä! Ainakin reisissä ja takapuolessa.

Ensimmäisen treenin tein maanantaina kuntosalilla. Ohjelmaanhan kuuluu kolme harjoitusta, mistä yksi on kotitreeni, yksi kuntosalilla tehtävä ja yksi sellainen minkä voit tehdä joko kotona tai salilla. Niistä saa valita mitä tekee, kunhan neljä treenikertaa tulee viikossa. Tämän lisäksi aamulenkkejä.

Lähtötilanne tähän kuuden viikon ohjelmaan on seuraavanlainen. Viimeiseen lokerikkoon täyttyy siis superdieetin aikana menetetyt sentit :)

Kuun vaihteessa taas normaali tilanneseuranta, missä sitten näkee luvut kaikenkaikkiaan, ja kuinka paljon niissä on superdieetin aikaansaannosta.

Kuva: weheartit.com

Jääkaapin aarteet

Ensimmäinen viikko superdieettiä on jo mennyt yli puolen välin. Olen päättänyt käydä viikonloppuisin kaupassa, jolloin täytän jääkaapin ja suunnittelen viikon eväät. Tämä lähinnä siksi että viikot ovat liian kiireisiä, enkä jaksa stressata ruuasta.

Tässä esimerkiksi miltä jääkaappini näytti tällä viikolla.

Vähän kirpaisi kun kaiken osti kerralla... Hintaa kauppareissulle kun tuli yli 40€. Okei, ei kuulosta paljolta kun kyseessä on kuitenkin viikon ruuat, mutta opiskelijan lompakossa se on paljon. Mutta jos nyt ei tuhlaisi paljoakaan muuhun, voisi kerran viikossa kauppareissuun olla varaa :) Onneksi hyllystäni löytyy kaikki treenijuomajauheet, mihin rahaa olisi kulunut paljon enemmän, koska niitä suositellaan tämän kuuden viikon ajan käytettävän.

Ennen viikonloppua tulee ilmeisesti uudet ruokaohjeet tulevalle viikolle ja viikonloppuna saa taas suunnitella seuraavan viikon ruokailut. Jännää sinänsä! :D Tai sitten innostun vaan vähän helpolla.

Valmiina Nälkäpeliin?

Huomenna se alkaa. Sitä varten olen tässä treenannut lähes koko viikon ja oikeastaan koko tämän viikonlopun. Lähinnä syömällä. Olen ahminut ruokaa hyvällä omatunnolla täyttäen varastoja, jotta jaksan kamppailla seuraavat kuusi viikkoa. Nyt alkaa meinaan superdieetti!

Ja kyllä, olen lukenut tässä juuri ensimmäistä osaa Nälkäpelistä. En tiedä, mutta itselle tuli heti mieleen se, kun ottelijat ovat junassa matkalla kohti pääkaupunkia ja heille tarjoillaan kaikkia herkkuja, mitä eivät koskaan ennen ole saaneet syödä. Olen kieltänyt itseltäni aika tehokkaasti esimerkiksi suklaan viime kuukausina, mutta perjantaina töissä söin jälkiruuaksi kaksi Fazerin pientä suklaapatukkaa. Olen sallinut nämä itselleni ilman mitään tunnon tuskia, koska olen ajatellut että seuraavaan kuuteen viikkoon en halua pahemmin ohjelmasta hellittää.

Eilen tein pirtelöä ja samalla meni kokonainen Fazerin sininen suklaalevy. Sitä kadun, olo oli meinaan juuri sen mukainen! Ennen kestin kyllä tuon määrän suklaata ja pirtelöä ilman mitään ongelmia. Olen varmaan tullut vanhaksi...

Mutta kuitenkin, halusin nyt sunnuntaina, viimeisenä vapaan ruokailun iltana, suunnata Amarillon suurien annoston äärelle! Amarollo on herkkä kohtani, himoitsen sitä ruokaa vähän väliä. Vähän turhan isoja annoksia joskus, mutta ah, niin maittavaa!

Ei edes isoin annos, ja silti en jaksanut läheskään loppuun asti.... :(

Ei sillä, ohjelmaan kuuluu myös niitä päiviä kun saa syödä hieman vapaammin. Ainakin minun ohjelmaani! Sunnuntaisin otan rennommin. Mutta tuskin se tarkoittaa että saan mättää muutaman suklaalevyn ja kunnon Big Burgerin?

Mutta nyt on saatu suklaan ja Amarillon himot pois järjestelmästä ja voin keskittyä terveellisempään ruokavalioon. Peukut pystyyn että toimii :)

Superdieetillä

Minun terveelliset rutiinit ovat alkaneet lipsumaan... Kun olin sen muutaman viikon kipeenä, oli tosi vaikea palata tarkempaan ruokailuun. Kyllä siinä onnistuin mutta nyt huijaaminen silloin tällöin on paljon helpompaa. Ja se harmittaa.

Tästä syystä ilmoitan ylpeänä että ilmoittauduin Fitfarmin superdieetille!

En nyt sanoisi että minulla on niin paljoa rasvaa pudotettavana, lähinnä haluan panostaa kunnon treeniin ja ruokavalioon. Ja kun jostain blogista, en vaan millään muista mistä, luin erään tosi hennonkin tytön osallistuneen tähän, niin päätin että kyllä minäkin voin. Ja kuuden viikon jälkeen hänellä näkyi vatsalihakset! Joten sukulaisten ei tarvitse huolestya, en ole laihduttamassa itseäni sairaalloisesti. Ymmärrän pitää järjen päässä.

Olisin halunnut osallistua tähän tempaukseen jo toukokuussa kun se edellisen kerran alkoi, mutta jostain syystä en vain ilmoittautunut. Kuitenkin olen kuullut niin paljon hyvää että päätin uhrata tämän pienen summan omaan kroppaani. Mielestäni hinta ei ole paha, se kuitenkin sisältää kuuden viikon treenit ja ruokavaliot! Sama hinta kuntosalin personal treinerin kautta olisi omien laskujen mukaan enemmän.

Kuuden viikon ohjelma alkaa virallisesti 15. päivä, mutta ensimmäiset ruokavaliot ja treenit on tullut näkyviin nyt muutamaa päivää ennen. En usko tästä tulevan tuskallisen vaikeaa, olen kuitenkin vähän saman kaltaista ruokavaliota noudattanut jo kesän alusta lähtien. Tosin nyt ruokaa tuntuu olevan paljon enemmän! Toivon vain treenin olevan monipuolisempaa ja kaiken tämän tehoavan minuun kunnolla. Ainakin ohjelma on hyvin erilainen, joten toivoa on.

Tuloksia siis nähdään kuuden viikon kuluttua :)

Onko terveydellä hintaa?

Joku ilta lueskelin miähelleni kookosöljyn terveysvaikutuksista netistä. Itse käytän kyseistä öljyä ja harmittelin että se on niin kallista. En ole ihan varma millä asenteella tämä lausahdus tuli, mutta minulta kysyttiin että onko terveydellä hintaa? Nimenomaan, oletko valmis maksamaan siitä vähän enemmän, että saat terveen kehon ja mielen?

Opiskelijalla ei aina ole varaa hifistellä ruualla ja vaikka käyn töissä opintojen lomassa, rahasta tuntuu silti olevan pulaa. Palkasta menee vuokra, sähkö, kuntosalin jäsenyys, bensa maksaa älyttömästi ja joskus sitä haluaa uusia vaatteita ja kenkiä. Niin tytöt tekee. Sitten rahaa siihen ruokaan ei jääkkään niin paljoa ja varsinkin loppukuusta pitää alkaa miettimään mitä sitä ostaisi että pärjään vielä viikon.

Olen kuitenkin viime aikoina pohtinut enemmän ruokani alkuperää ja hurahtanut yhä enemmän luontaistuotekauppojen valikoimiin. Viimeksi ostin muutamia aineksia välipalapatukoihin, hinta yhteensä 35 euroa. Auts, se on jo yli puolet kuntosalin jäsenyydestä ja sillä saisi melkein kuukauden ruuat koululta!

Pitääkö jostain kuitenkin luopua saavuttaakseen jotain parempaa? Jos uhraan yhtenä kuukautena vaateostokset, saan ostettua kaappiin lisää kookosöljyä ja maca-jauhetta? Saan ostettua kotimaisia kasviksia ja lohta, mikä on monesti opiskeluaikanani ollut liian kallista herkkua.

Jos nyt uhraan enemmän rahaa kunnolliseen ruokaan ja kuntosalijäsenyyteen, voin kiittää siitä myöhemmin koska olen vuosienkin päästä terve ja hyvinvoiva.

Kuva: we heart it

Pronssia

Lauantaina pääsin kisaamaan muutaman vuoden tauon jälkeen kendon kyu-cupissa. Nämä kilpailut ovat siis alemman vyöarvon omaavien mittelöt ja taisi olla viimeinen kerta kun niihin pääsen mukaan. Sitten on aika siirtyä isommille apajille. Pitkästä aikaa meitä lähti omasta seurasta kunnolla porukkaa ja jokainen sai mitaleita tai kunniamainintoja kotiin vietäväksi, siis hyvä me!

Itse osallistuin omasta tahdosta vain joukkuekilpailuun, muut saivat mitellä myös yksilöissä. Mutta olen hyvin tyytyväinen että pitkästä aikaa kilpailuihin tuli taas lähdettyä! Minulle on kyllä sanottu että tässä lajissa kilpaileminen ei ole vahvuuksiani, koska olen liian kiltti, enemmän kissanpentu kuin leijona mikä minun pitäisi olla pärjätäkseni. Mutta jostain syystä olen aina kisoista tykännyt, koska se tunne kun menet kentälle on jotain ihan omaa luokkaansa: adrenaliini tasot nousevat, sydän hakkaa ja jotenkin se kaikki muu jää tekemisen ulkopuolelle. Ja kun onnistuu, on tunne mitä mahtavin!

Ja pakko myöntää, kuntosalitreenistä on oikeasti ollut hyötyä myös kendoon! Ja tämän olen kuullut ulkopuoliselta harrastajalta, ei vain oma mielipiteeni. Kerran keskustelin erään lajin harrastajan kanssa, ja hänen mielipiteensä oli etteivät naiset tarvitse kendon lisäksi mitään oheisliikuntaa tai punttitreeniä. Olen täysin eri mieltä. Kun juoksin enemmän, sain myös kendoharjoituksissa enemmän jalkoihin tehoja. Nyt kun olen käynyt salilla enemmän, on vartaloni paljon voimakkaampi ja se näkyy lyöntien jämäkkyytenä ja saan koko tekemiseen enemmän voimaa ja nopeutta.

Kun kisapäivänä yleisesti katselin naisten tekemistä ja olemusta, huomaa etteivät he millekään oheisharjoitukselle aikaansa uhraa. Kendo ei täällä mielletä urheiluksi, mikä vaatisi lajien omien harjoituksien lisäksi jotain muutakin. Ja koska me kilpailemme ja harjoittelemme miesten kanssa samoissa sarjoissa täällä Suomessa, se on meille tappioksi. Miehet ovat kuitenkin lähes aina fyysiesti vahvempia ja nopeampia. Naisten lyönnit ovat heikkoja eikä niistä tällöin saa pistettä, koska käsissä ei riitä voimaa tarpeeksi heilutella kolmen minuutin ajan alle puoli kiloista miekkaa. Ja ratkaisu tähän olisi helppo: nostele painoja.

Kendon MM-kilpailut 2012, Novara, Italia

Tämän eron huomasi helpolla myös kendon MM-kisoissa, mitä olin katselemassa toukokuussa Italiassa. Ne maat, mitkä pärjäsivät tekevät lajin eteen niin paljon enemmän kuin muut. He ovat fyysisesti vahvoja ja he suhtautuvat tähän lajiin kuin mihin tahansa urheiluun. Heillä on lajin harjoitusten lisäksi ohjelmat kuntosalille, juoksulenkkejä, ruokaohjelmat ja he myös noudattavat niitä. Jos haluaa pärjätä tässä lajissa Suomea pidemmälle, olisi heistä otettava mallia.

#OMGOctober Workout

En tiedä miten ennen vanhaa pärjättiin ilman internetiä, sosiaalista mediaa ja niitä ihania ihmisiä mitä löytyy sieltä. Kuntoilun tarvi varmasti olla tosi tylsää ja yksitoikkoista jos omasta yhteisöstä ei löytynyt sellaisia henkilöitä mitä on nykyään netti pullollaan.

Löysin eilen illalla Instagramin kautta lokakuun treenikalenterin, minkä sai Blogilates sivujen kautta. Jos ette ole ennen törmänneet tähän henkilöön, nyt kannattaa! Vaikka en itse olekaan mikään pilates ihminen, hänen treeneistään saa hyviä ideoita ja mielestäni aivan loistavia reseptejä keittiöön.

Treenikalenterin saa kätevästi tilaamalla uutiskirjeen, minkä mukana tulee koodi kalenteriin.

Mielestäni parasta tällaisissa tempauksissa, kuten lokakuun treenikalenteri on yhteisöllisyys. Vaikka omasta piiristä ei löytyisi niitä ihmisiä ketkä innostuvat tästä värikkäästä kalenterista kuten minä, maailmalla heitä on vaikka kuinka! Ja jokaiseen sunnuntaihin kuuluu tavalla tai toisella lähettää kuvia esimerkiksi aamiaisestaan kalenterin tekijälle. Ei hän varmasti niitä kaikkia edes katso, mutta hauskaa silti! Tuntuu että on lähempänä niitä ihmisiä, ketä ei muuten ehkä koskaan tuntisikaan.

Jos olisin oikein reipas, ottaisin nämä treenit aamukuntoiluun. Aamulla olisi helpoin treenata kotona ennen töitä ja koulua, kun aikaa ei mene salille ajamiseen. Katsotaan miten käy, lokakuun puolessa välissä tulee kuitenkin muualta omat kunto-ohjelmat, niin tämä voi jäädä vähemmälle.

Jos haluatte lokakuun treenikalenterin, menkää sivuille http://www.blogilates.com/ ja tilatkaa uutiskirje sivun oikeasta reunasta. Helppoa ja hauskaa :)

Hitaasti mutta varmasti

On taas aika kuukausittaisen tilanneseurannan. Tämä kulunut kuukausi on ollut enemmän lusmuilua kun tulosten saavuttamista, ja se hieman harmittaa. Onko nyt iskenyt joku vaihe ettei vaan jaksa? Syytän tästä kaikesta syksyä. En ole pirteimmillään tähän vuodenaikaan ja koulu ja työt vievät myös ihan liikaa aikaa. Täytyy tosi tarkaan kalenteriin suunnitella koska jumppiin ja salille ehdin. Kesällä kun aina pääsi töistä ennen kolmea, oli siinä hyvä aika mennä salille ja ehti tehdä illan jotain muutakin. Nyt pääsee joka päivä viiden aikoihin hyvin väsyneenä.

Ja tämän kaiken näkee kyllä tuloksissakin. Jotain on tapahtunut, mutta erittäin surkean vähän. Paino on pudonnut kuukaudessa tasan 1kg. Mutta jotain sekin! Olen tällä hetkellä kevyempi kun olen ollut moneen vuoteen. Toukokuun Milanon matkalla käyttämäni farkut ovat minulle vyötäröstä liian isot kun reissusa ne puristivat hieman ikävästi :) Eli olen tyytyväinen kokonaisuuteen mitä on tapahtunut.

Kuten taulukosta huomaa, paljoa ei ole tapahtunut. Oikeasti olen kaikista tyytyväisin tuohon käsivarsien +1 cm tulokseen! Mä tykkään hauiksista ja ne on kasvanut, jeee :D Ja mielestäni sen huomaa! Tai ehkä huomaan sen vain itse.

Mutta ensi kuussa alkaa rajummat otteet tähän projektiin ihan uusien juttujen myötä! Niistä lisää hieman myöhemmin.

Kuva: weheartit.com

Ei tekosyitä

Eilen väsytti ja väsytti sitten ihan kunnolla! Saatuani pulkkaan opiskelut ja työt ja sain ruokaa nassuun, ei auttanut muu kuin lysähtää sängylle ja ottaa pienen pienet päiväunet. Herättyäni totesin edelleen olevani väsynyt ja ärsyttävä yskiminen haittasi elämääni, joten päätin jäädä kotiin enkä raahautua salille kuten alkuperäinen suunnitelma meni.

Kuitenkin kotiin jääminen tuntui huijaamiselta ja väsy pelkältä tekosyyltä. En kestä sitä tunnetta että pitäisi tehdä jotain muuta mutta en tee, koska silloin ei vain voi olla rauhassa asian kanssa. Siis tuumasta toimeen! Kotikuntosali pystyyn.

Onneksi itseltäni löytyy niin kahvakuula, muutamat käsipainot kuin jumppakuminauhakin. Pelkällä kahvakuulalla sain 45 minuutissa itseni enemmän loppuun kuin edellisellä salitreenillä. Ja jumpan jälkeen olo oli mitä mahtavin! Kaikista tekosyistä huolimassa minä otin, menin ja kuntoilin.

Loppujen lopuksi kaikki on kiinni vain ja ainoastaan meistä itsestämme. Sitä voi olla vaikka kuinka hyvä kuntosaliohjelma, loistavat ruokaohjeet ja perhe joka kannustaa eteenpäin, mutta jos ei itse sitä työtä tee, ei myöskään mitään saavuta. Siis takapuoli ylös tuolista ja kuntoilemaan :)

Ruokailut etätyöpäivän tapaan!

Eilen oli kansallinen etätyöpäivä, mikä tuli itsekin vietettyä yöpuvussa töitä tehden. Samalla oli hyvä mahdollisuus tehdä kunnon aamupala, lämmin lounas ja kokeilla erilaisien ruokien kanssa. Ihan kuin viikonloppu olisi alkanut etukäteen! Eli nämä ruuat poikkeavat aika paljon siitä mitä kiireisenä arkipäivänä normaalisti syön :) Mitä sitten tuli syötyä tällaisena luksuspäivänä?

Terveellinen ruoka voi olla aika herkkua välillä! Aamupala-letusta tuli oikeen hyvä kun päälle vielä laittoi vadelmia, ja pizzaa ei uskoisi terveelliseksi, mutta siinä on laihduttajan pohja ja paljon kasviksia. Maitorahka vadelmilla on myös parasta mitä maitorahkasta saa! Iltapalaksi sorruin syömään vaaleaa leipää chilijuustolla. Tämä koska Cittarissa oli ihanan tuoretta Bucco-leipää ja sitä ei voi kukaan vastustaa :)

Viime aikoina on tullut löydettyä uusia mahdollisuuksia ruokailuun ja huomattua ettei terveellisesti syöminen suinkaan ole hyvästä ruuasta luopumista. Kyllä näin voin jatkaa hyvin!

Kun iskee syysväsymys

Kaksi viikkoa opintoja takana, ja mä olen jo uupunut. Ja ihan oikeasti, en ole aloittanut vielä yhdenkään tehtävän tekemistä. Tiedän jo tästä syksystä tulevan rankka, opinnot ja siihen päälle 25 tuntia töitä viikossa ei ole mikään helppo suoritus kaltaiselleni lusmuilijalle. Salilla ei aina jaksa mennä sitä viittä kertaa viikossa...

Itsellä on taipumusta nuutumukseen aina syksyisin, koska en tykkää yhtään pimeän ja kylmän saapumisesta, vaan eläisin mielummin ikuisessa kesässä. Olen täysin auringonvalolla ja lämmöllä latautuva. Koska kesä tänä vuonna oli mitä oli, on keksittävä latautumisen lähde jostain muualta.

Itse olen huomannut liikunnalla olevan suuri piristävä vaikutus vaikka sinne salille ei jaksaisi lähteä. Mutta kun itsensä kanssa on taistellut aikansa ja ottanut lopulta niskasta kiinni ja lähtenyt, on lopulta olo ollut mitä mahtavin. Sinne salille on siis mentävä, vaikka joskus väsyttää! Nyt syksyn tullen annan kuitenkin itselleni enemmän anteeksi jos en treenaa ihan viitenä päivänä viikossa, koska en yksinkertaisesti jaksa hoitaa kaikkia, tai minulla ei vain ole aikaa.

Minulle kuitenkin se tärkein on kunnon yöunet! Riittävä määrä on oikeasti se 10 tuntia. Kahdeksasta ei ole vielä mihinkään ja nuokun jo puolen päivän jälkeen. En kuitenkaan voi mennä jo kahdeksan jälkeen nukkumaan, eihän päivän aikana ehtisi muuta kuin työt, koulun, salin, iltapala ja nukkumaan. Kunnon elämää vai mitä?

Ruokailu on myös pidettävä kohdallaan, jotta energiaa riittää koko päiväksi. Vielä tämän vuoden saan nauttia sellaisesta ylellisyydestä kuin kahvihuone! Koska työskentelen samoissa tiloissa kun opiskelen, voi opintojen välillä huoletta mennä kahvihuoneeseen eväät syömään. Näin ei tarvi tyytyä siihen mitä ruokalassa on vaan voi itse miettiä mitä tarvitsee päivän aikana syödä. Välipalat on ehdottoman tärkeitä pitkinä päivinä ja mikään ei ole mukavampaa kun syödä klementiiniä opiskelun lomassa. Siitä saa oikeasti puhtia! Niin ihanan raikasta moinen.

Mutta nyt viikonloppuna levätään. Sillon pitää ladata akut jaksaakseen taas seuraavan rankan viikon. Tiedän monen muunkin opiskelijan yhdistävän opiskelut ja työt, muistakaa tekin pitää vapaapäiviä ja levätkää kunnolla :)

Päivän resepti: kesäkurpitsasipsit

Epävirallinen sarjani "Kokkaa kesäkurpitsasta" selvästikin jatkuu. Edelleen niitä mummulasta löytyy, joten on niistä kaikkea kehiteltävä. Jo jokin aika sitten bongasin reseptin kesäkurpitsasipseistä ja päätin niitä nyt kokeilla. Reseptejä tähän löytyy tosi paljon mutta päätin kehittää oman reseptini vähän hatusta, koska kaikkia aineita ei olisi melkein mihinkään niistä löytynyt. Yhteen tarvittiin korppujauhoja, toiseen manteliöljyä ja koska olin siskon kanssa pitämässä vanhempien taloa pystyssä, niin eipäs sieltä ainakaan mitään moisia löytynyt. Eikä olisi löytynyt lähikaupastakaan. Mutta ainakin oma mausteseokseni tuoksui niin hyvältä että sen perusteella luulisi kelpaavan nämäkin sipsit :)

Annos: 100g ¤ Energia: 120 kcal ¤ Proteiinia: 1,1 g ¤ Rasvaa: 11 g ¤ Hiilihydraatteja: 5,4 g

 

¤ 100 g kesäkurpitsaa ¤

¤ 1 rkl oliiviöljyä ¤

¤ valkosipulijauhetta ¤

¤ pippurisekoitusta ¤

¤ mustapippuria ¤

¤ basilikaa ¤

Selvästikkin tykkään pippurista kun sitä tuli tähänkin kahteen kertaan...

Viipaleet menossa uuniin

Viipaloi kesäkurpitsasta ohuen ohuita suikaleita esimerkiksi juustohöylän avulla. Laita valmiit viipaleet kulhoon ja kaada päälle oliivioljyä haluamasi määrä, kuitenkin niin ettei kurpitat ui öljyssä. Mitä kosteampia viipaleet on, sitä hankalampi niistä on sipsejä tehdä. Heitä mausteet sekaan oman maun mukaan. Kääntele kesäkurpitsaviipaleita huolellisesti niin että öljy ja mausteet tarttuvat niihin tasaisesti.

Ensimmäinen kärähtänyt lasti

Levitä viipaleet leivinpaperille ja laita noin 125-asteiseen uuniin. Älä yritä paistaa näitä lastuja 225-asteisessa uunissa kuten minä ensin.... Siitä ei seuraa muuta kuin kasa mustia sipsejä :D Voit myös paistaa niitä avoimessa uunissa erittäin miedolla lämmöllä yön yli, kuten tässä reseptissä, mutta itse haluan ne nopeammin. En malta odottaa monia tunteja että saan maistaa millaisia tuli.

Ota sipsit uunista kun ne ovat kypsyneet rapeiksi ja kullan ruskeiksi. Itse myös kääntelin niitä välillä koska olin malttamaton. Itse sain paistaa sipsejä 1,5 tuntia. Halutessasi voit laittaa päälle vielä vähän suolaa. 

Sopivat hyvin vaikka viikonlopun leffa-iltaan :)

Ravintosisältö laskettu kalorilaskurin avulla

Tilanneseuranta elokuulta: lepo kannattaa

Kuten jo olen toitottanut moneen kertaan, olen ollut pakkolevossa viimiset pari viikkoa. Ja vielä hetki varmaan pitää ottaa rauhallisesti mutta kai tää tästä ihan pian!

Pienillä lenkeillä olen sentään käynyt tällä viikolla, eli jotain liikuntaa on tullut. Ruokailut sen puoleen on mennyt ihan pieleen, koska olen selittänyt että kipeenä saa vähän joustaa. Ei silti mitään mättöä ole tullut vedettyä ja paino on oikeasti jopa vähän tippunut! Lepo siis kannattaa :) Viime kuukauteen verrattuna paino on laskenut 1,6 kg. Wuppaa!

Tässä se mitä kuukauden ainaka on tapahtunut. Olen tyytyväinen että senttejä on lähtenyt melkein joka paikasta pois. Reisistä jopa reilusti! Tämän voin todistaa sillä että olen käyttänyt nyt farkkuja, mitkä eivät ole mahtuneet päälleni pariin vuoteen!

Tänään oli paikallisessa Intersportissa myös InBody mittaukset, joten vihdoin pääsin katsastamaan myös lihas- ja rasvamassani! Vertailukohta tähän on siis 20.4.2012 otettu mittaus. Paino siitä ajasta on nyt tippunut 5.1 kg.

Lihasmassa 25,8 kg (-1,3 kg)

Rasvamassa 16,6 kg (-2,9 kg)

Eli jotain on tapahtunut. Huono puoli on tietenkin tuon lihasmassan tippuminen... En usko että sitä voi laittaa sairastamisen piikkiin vaikka kahteen viikkoon en ole paljon voinut tehdä ja paino on hieman pudonnut? Mutta nyt kun tästä tervehdyn pitää suunnata salille täynnä uutta tarmoa!

InBody mittauksissa näkee myös paljon kaikkea muuta, kuten lihastasapainot, ravitsemustila-arvion, nesteindeksin... Tärkein niistä kuitenkin on viskeraalinen rasva, eli sisäelinten ympärillä oleva rasva. Itsellä se on nyt ollut hyvällä puoliskolla koko ajan, mutta ei siitä ole haittaa päästä enmmän eroonkaan. Se onkin tippunut viime mittauksesta 13 yksikköä! Tästä rasvasta on onneksi helpompi päästä liikunnalla eroon kun muusta rasvamassasta. Joten vaikka laihduttaminen ei olisikaan tavoitteenasi, on hyvä huolehtia viskeraalisen rasvan määrästä. Korkea arvo tarkoittaa suurempaa riskiä sairastua 2. tyypin diabetekseen, saada aivohalvaus tai sydänsairauksia.

Nyt ruuaksi kana-vihannespaistosta :)

Selätä flunssa

Lipton Rosehip and Raspberry teetä
http://instagram.com/p/O5p0lKxl8Z/

Olen joutunut nyt olemaan lähes kaksi viikkoa pois salilta, jumpista, tenniskentältä ja kendo-treeneistä. Ja voitte varmaan uskoa että se potuttaa. En ole sairastellut kunnolla moneen vuoteen, ja nyt se on vissiin otettava takaisin ja otettava tautia taudin perään ja kärsittävä...

Flunssa on taudeista ikävin. Se ei vie kunnolla voimia että olisi täysin sängyn omana, mutta on kuitenkin erittäin kiduttava, koska ei kävelylenkkiä enempää jaksa kuntoilla ja happi ei kulje kun parskii ja yskii. Olisin valmis kokeilemaan melkein mitä vain tämän olon poistamiseen!

Tutustuinkin tänään erilaisiin keinoihin flunssan selättämiseksi. Sen lisäksi että joisin teetä ja Finrexiä ja hieroisin Vicks-salvaa, on erilaisia ruoka-aineita joiden uskotaan auttavan nuhanenää. Flunssaanhan ei sinänsä ole varsinaista lääkettä, kuten juuri äsken telkkarista kuulin, mutta oloa voi helpottaa eri tavoin. Näitä ovat muun muassa hunaja, inkivääri ja uutena tutavuutena tässä yhteydessä chili.

Hunajaa ja inkivääriä voi lisätä esimerkiksi teehen tai inkivääristä voi hauduttaa ihan oman juomansa (1tl inkivääriä ja 2dl kuumaa vettä). Oloa kuuma juoma helpottaa ja lievittää oireita. Hunajan uskotaan auttavan eritoten yskään ja kurkkukipuun. Myös paprikoiden ja chilien sisältämä kapsaisiini lievittää flunssaa. Tänään iltapalana siis on kanamunakas paprikalla ja chilillä, tupla isku!

Myös valkosipulin uskotaan auttavan, sillä sen sisältämät rikkiyhdistelmät saattavat tappaa pöpöjä. Siis kanamunakkaaseen myös valkosipulia! Vaikka tätäkin pitäisi syödä suuria määriä.

Äiti lupasi poimia minulle myös kotipihasta suuren määrän tyrniä. Saan niitä napostella koko viikonlopun sitten. Tyrnimarjojen C-vitamiinipitoisuus on yksi kasvikunnan korkeimpia (360mg / 100g). Muitakin vitamiineja toki tästä marjasta löytyy.

Flunssan voi välttää omaamalla hyvän peruskunnon, liikunnalla on siis tässäkin tapauksessa suuri merkitys terveyteen. Ei kuitenkaan kannata syksyllä lähteä juoksemaan ilman takkia, koska jo vanha kansa sanoi että siitä se flunssa tulee ja tämä on myös tieteellisesti toedistettu, kylmettyminen voi edesauttaa flunssan iskemistä. Takki siis päälle ja villasukat jalkaan!

Myös käsien peseminen on tärkeää! Jos et siis halua tätä tautia, pese kädet sormenpäitä myöten. Se ei vaan enää lohduta kun tauti on jo päällä...

Mutta sieltä se syksy tekee tuloaan. Jos siis haluatte välttää tämän ikävän taudin, välttäkää flunssaisia ihmisiä, liikkukaa, syökää monipuolisesti myös kasviksia ja hedelmiä ja pysykää lämpimänä! Minä jatkan sairastamista... Huomenna olisikin aika taas kaivaa mittanauha esille ja katsoa onko tullut tuloksia. Ehkä tämä sairastaminen siihen on kuitenkin vaikuttanut. Se nähdään viikonloppuna!

Päivän resepti: kesäkurpitsalasagne meksikolaisella vivahteella

Olen nyt sairastellut urakalla. Ensin oli joku punkki-pöho ja kun siitä oli voimat palautunut ja olin innoissani pää kolmantena jalkana ryntäämässä salille, iski kurkkukipu ja yskä. Nyt en viitti mennä salille köhimään... Mutta taas epäterveellisen sairasloman jälkeen yritän palata takaisin ruotuun! Ja koska treeniä en pahemmin saa, en myöskään ansaitse riisiä tai pastaa, joten aloin kehittämään mitä voisin tehdä kaikista niistä kesäkurpitsoista, mitkä kaapistani löytyy. Nyt siis työkaverin innoittamana tex-mex maustettua kesäkurpitsalasagnea! Alkuperäinen resepti löytyy karppaus.info:sta

Annos: 1 (n.200g) ¤ Energia: 400 kcal ¤ Proteiinia: 36 g ¤ Rasvaa: 2 g ¤ Hiilihydraatteja: 35 g

Resepti on onneksi paljon helpompi kuin "normaali" lasagnen, koska ei tarvitse tehdä juustokastiketta. Aineksiakaan ei paljoa tarvi. Kevyemmän version saa jättämällä kerman pois tai korvaamalla sen vedellä. Juustosta voi myös ottaa kevyemmän vaihtoehdon. Lasagnea tulee kerralla myös iso annos, eli tästä riittää huomiseen evääksi töihin.

¤ 400g jauhelihaa ¤ 

¤ 2dl kermaa ¤ 

¤ paprikaa ¤

¤ kesäkurpitsaa ¤

¤ juustoraastetta ¤

¤ taco-mauste ¤

Ruskista jauheliha ja mausta se taco-mausteella. Lisää joukkoon paprika ja kerma. Anna hetken hautua. Jo tämä lupaa hyvää: kaikki missä on kermaa on pakko olla maukasta! Olenkohan oppinut tämän isältäni...

Viipaloi kesäkurpitsa lasagne-levyiksi. Valitse itse paksuus, haluatko siitä hyvin pehmeää vai vähän enemmän pureskeltavaa. Juustohöylllä saa kätevästi jos haluaa tasaisia viipaleita. Viipaleita voi kuivat hetken laittamalla ne uuniin, koska kesäkurpitsa tekee lasagnesta helposti aika vetistä. Itse en tätä jaksanut tällä kertaa tehdä, ja noh, kyllä lasagnessa nestettä oli. Eli kannattaa nähdä tämä pieni vaiva!

Lado lasagne ja jauheliha vuokaan. Lisää päälle juustoraaste. Itse lisäsin vielä cayane-pippuria päälle, koska selvästi laitan sitä nykyisin joka ikiseen ruokaan.

Paista lasagne noin 200 asteessa puolisen tuntia, tai kunnes juusto on kauniin kullanruskea. Sitten vaan nami!

Ravintosisältö laskettu kalorilaskurin avulla