tiistai 10. syyskuuta 2013

Mutajuoksu2013

Viikonloppuna juostiin Raumalla Mutajuoksu. Itse tuli myös suoriuduttua tästä viiden kilometrin lenkistä ja kaikenlisäksi vain yhden mustelman ja yhden naarmun kanssa! Oma aika ja sijoitus on vielä arvotus, mutta tavoitteena ei ollutkaan olla ensimmäinen vaan pitää hauskaa.

Ilmoitin itseni mutajuoksuun koska halusin sen olevan syy lähteä lenkille. Ja se onnistui, koska kisaviikolla juoksin ihan sujuvasti 7 km lenkin vaikka en ole koko kesänä, vaiko koskaan juossut vastaavaa matkaa kävelemättä välillä. Koko viikon aikana kilometrejä kertyi harjoittelun ja mutajuoksun summana 22, mikä oli itsellenikin suuri yllätys.

Suinkaan mutajuoksua varten treenaamista ei pahemmin tarvittu, koska monet hupisarjan osallistujat kävelivät suurimman osan matkaa, kuten esimerkiksi tästä videosta näkee. Itse olen tyytyväinen että me pyrimme juoksemaan niin paljon kuin mahdollista! Välillä oli toki jonotettava esteille, jolloin juokseminen ei koko matkaa onnistunut.

Mutajuoksu oli mielestäni huippu kokemus! Kerrankin luvan kanssa saa heittäytyä mutaan ja juosta lenkkarit märiksi meressä. Eikä haittaa lainkaan. Rata oli sen verran lyhyt, että itsekin koin sen mahdolliseksi eikä suoritusta tarvinnut tehdä veren maku suussa vaan saattoi oikeasti pitää hauskaa.

Lähtö! Itse heti kuvan kärjessä. Kuva H. Laine. Lisää kuvia täältä.
Esteitä alkuradassa oli aika vähän. Ensimmäiset kunnon esteet olivat oikeastaan vasta loppumatkassa. Alussa muutama ylitys, muutama alitus. Itselle esteiden helppous oli hieman pettymys ja samaa keskustelua olen lukenut muualtakin: itsensä haastaminen jäi. Toisaalta, konsepti on Suomessa vielä hyvin tuntematon ja ehkä tämän avulla ihmiset innostuvat mutajuoksusta ja uskaltavat lähteä mukaan kun maaliin pääseminen on mahdollista. Rataan voit tutustua täältä, vaikkakin pientä muutosta alkuperäisestä suunnitelmasta oli havaittavissa. Paremman kuvan radasta saa tietenkin kuvista mitä löytyy nyt ympäri nettiä.

Vaahtoa! Kuva H. Laine. Lisää kuvia täältä.
Ehkä mutajuoksun suosio yllätti radan suunnittelijatkin, olihan osallistujia lähes tuhat, koska paikoin rata ruuhkautui ja mekin saavuimme maaliin pahimpaan ruuhka-aikaan. Jouduimme tosiaan jonottamaan maaliin pääsyä! Tämä johtui siitä että palkinnot ja valokuvaus oli heti maalilinjan jälkeen ja tämä tiedettävästi ottaa aikansa.

Reissu Raumalle vakuutti minut kyllä siitä että ensi vuonnakin suuntaan mutajuoksun pariin. Suunnittelilla on kuulemma Mutajuoksu Tour, eli kisapaikkakuntia on enemmän! Tämän lisäksi olen hieman katsellut ExtremeRunin perään, että ehkä sinne myös?

Kuulemma miehet vaativat enemmän tavoitteita, jotta juuri esimerkiksi juoksemista jaksaa jatkaa, naisille riittää raitis ilma ja jutteleminen naapurin Elman kanssa. Itse olen huomennut tarvitsevani kuitenkin tällaisia tavoitteita, ja mutajuoksut ovat ehdottomasti sellaisia. Juoksuharrastuksen on siis jatkuttava!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti