Ja kyllä, olen lukenut tässä juuri ensimmäistä osaa Nälkäpelistä. En tiedä, mutta itselle tuli heti mieleen se, kun ottelijat ovat junassa matkalla kohti pääkaupunkia ja heille tarjoillaan kaikkia herkkuja, mitä eivät koskaan ennen ole saaneet syödä. Olen kieltänyt itseltäni aika tehokkaasti esimerkiksi suklaan viime kuukausina, mutta perjantaina töissä söin jälkiruuaksi kaksi Fazerin pientä suklaapatukkaa. Olen sallinut nämä itselleni ilman mitään tunnon tuskia, koska olen ajatellut että seuraavaan kuuteen viikkoon en halua pahemmin ohjelmasta hellittää.
Eilen tein pirtelöä ja samalla meni kokonainen Fazerin sininen suklaalevy. Sitä kadun, olo oli meinaan juuri sen mukainen! Ennen kestin kyllä tuon määrän suklaata ja pirtelöä ilman mitään ongelmia. Olen varmaan tullut vanhaksi...
Mutta kuitenkin, halusin nyt sunnuntaina, viimeisenä vapaan ruokailun iltana, suunnata Amarillon suurien annoston äärelle! Amarollo on herkkä kohtani, himoitsen sitä ruokaa vähän väliä. Vähän turhan isoja annoksia joskus, mutta ah, niin maittavaa!
 |
| Ei edes isoin annos, ja silti en jaksanut läheskään loppuun asti.... :( |
Ei sillä, ohjelmaan kuuluu myös niitä päiviä kun saa syödä hieman vapaammin. Ainakin minun ohjelmaani! Sunnuntaisin otan rennommin. Mutta tuskin se tarkoittaa että saan mättää muutaman suklaalevyn ja kunnon Big Burgerin?
Mutta nyt on saatu suklaan ja Amarillon himot pois järjestelmästä ja voin keskittyä terveellisempään ruokavalioon. Peukut pystyyn että toimii :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti