Itsellä on taipumusta nuutumukseen aina syksyisin, koska en tykkää yhtään pimeän ja kylmän saapumisesta, vaan eläisin mielummin ikuisessa kesässä. Olen täysin auringonvalolla ja lämmöllä latautuva. Koska kesä tänä vuonna oli mitä oli, on keksittävä latautumisen lähde jostain muualta.
Itse olen huomannut liikunnalla olevan suuri piristävä vaikutus vaikka sinne salille ei jaksaisi lähteä. Mutta kun itsensä kanssa on taistellut aikansa ja ottanut lopulta niskasta kiinni ja lähtenyt, on lopulta olo ollut mitä mahtavin. Sinne salille on siis mentävä, vaikka joskus väsyttää! Nyt syksyn tullen annan kuitenkin itselleni enemmän anteeksi jos en treenaa ihan viitenä päivänä viikossa, koska en yksinkertaisesti jaksa hoitaa kaikkia, tai minulla ei vain ole aikaa.
Minulle kuitenkin se tärkein on kunnon yöunet! Riittävä määrä on oikeasti se 10 tuntia. Kahdeksasta ei ole vielä mihinkään ja nuokun jo puolen päivän jälkeen. En kuitenkaan voi mennä jo kahdeksan jälkeen nukkumaan, eihän päivän aikana ehtisi muuta kuin työt, koulun, salin, iltapala ja nukkumaan. Kunnon elämää vai mitä?
Ruokailu on myös pidettävä kohdallaan, jotta energiaa riittää koko päiväksi. Vielä tämän vuoden saan nauttia sellaisesta ylellisyydestä kuin kahvihuone! Koska työskentelen samoissa tiloissa kun opiskelen, voi opintojen välillä huoletta mennä kahvihuoneeseen eväät syömään. Näin ei tarvi tyytyä siihen mitä ruokalassa on vaan voi itse miettiä mitä tarvitsee päivän aikana syödä. Välipalat on ehdottoman tärkeitä pitkinä päivinä ja mikään ei ole mukavampaa kun syödä klementiiniä opiskelun lomassa. Siitä saa oikeasti puhtia! Niin ihanan raikasta moinen.
Mutta nyt viikonloppuna levätään. Sillon pitää ladata akut jaksaakseen taas seuraavan rankan viikon. Tiedän monen muunkin opiskelijan yhdistävän opiskelut ja työt, muistakaa tekin pitää vapaapäiviä ja levätkää kunnolla :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti