keskiviikko 13. tammikuuta 2010

Talviurheilua

Alkuviikko meni nopeesti ulkona puuhastellessa. Vihdoin kun pakkanen täällä päin vähän laski niin uskalsi oven ulkopuolelle nenänsä laittaakin.


Tiistai aamuna oli tarkoitus herätä aikasin, että ehdimme auringon paistaessa Yyteriin. Aikasin herääminen ei ole minulle ihan luontaista, mutta saimme tavaramme pakattua ja jo ennen puoltapäivää olimme matkalla kohti lumisia dyynejä. Vaikka muualla taivas oli aivan sininen ja aurinko paistoi kauniisti, ei Yyterissä sää ollut ihan samanlainen. Paikka oli ihan sumuinen ja mäkien päältä ei tosiaankaan nähnyt mistä alkaa meri. Jotenkin se oli silti kaunista. Ja tuli taas todettua että pulkkailu todella hyvää kuntoilua! Ensin laskee pitkällekkin mäkeä alas ja sitten pitää vielä kiivetä uudelleen ylös. Ja uuselleen, ja uudelleen ja uudelleen! Kyllä se tuntui reisissä mukavasti. Ei ihme että pikkuset naporot jaksaa riehua kun he treenaavat jatkuvasti.

Yyteri on kyllä talvellä aivan erilainen kun kesällä. Tietysti paljon valkoisempi ja kylmempi, mutta myös niin paljon rauhallisempi. Kun lähellä ei ollut muita ihmisiä niin ei kuulunut oikeen mitään ääniäkään. Kesällä kuulet aaltojen äänen, ihmisiä joka puolella puhumassa ja lokit huutelevat. Nyt kuului jo kaukaa kun hiihtäjä tuli lähemmäs, äänet tuntuivat kantavan hyvin täysin tyynessä ilmassa.

Mutta pakko myöntää että pulkkailu on ehkä hauskinta mitä talvella voi ulkona puuhastella. Vaikka enää ei ehkä uskallakkaan laskea jokasesta hyppyristä, mutta on se vauhti vaan kivaa :D Siinä sitten vähän aikaa laskettuaan saikin ottaa laukusta termarin, mihin oltiin tehty ihanaa kaakaota ja sitä juoda katsellessa maisemia.



Iltapäivällä piti vielä käydä tarkistamassa että luistelukenttä on hyvässä kunnossa, jotta seuraavana päivänä päästäisiin sekin testaamaan. Maanantaina jäädytimme sen vielä toiseen kertaan, ja kyllä siitä oli aika sileä vaan tullut.

Keskiviikkona siis laitoimme luistimet jalkaan. Kyllä ne vaan heti oudolta tuntuivat niin monen vuoden jälkeen. Ja luistelukin näytti erittäin hataralta, mutta kyllä se himan parani kun alkuun vaan pääsi! Mukana oli myös maila ja kiekko ja, muistaakseni ainakin, kokeilin ensimmäistä kertaa tälläistä jääkiekko touhua. En lainkaan muista onko ala-asteella moista touhua meillä tytöillä lainkaan ollut... Tosin heti kun mailan käteen sain, sille kävikin köpelösti, hups!

Siinä missä pulkkailuun aikaa meni hieman yli kaksikin tuntia, ei luisteluun kulunut varmaan kuin puolisen tuntia. Kun jalat ei vaan ole tottunut moiseen, niin kyllähän ne nopeasti kipeäksi tulivat. Mutta oli kyllä hauskaa kokeilla miltä se taas tuntuu luistella niin monen vuoden jälkeen. Ehkä jos vielä tänä talvena kokeilisi uudelleen niin olisi pikkaisen parempi. Mutta jo se pelkkä touhuuminen on niin kivaa ettei sillä väliä ole onko siinä hyvä :D

4 kommenttia:

  1. sä et sitten koske mun salibandy-mailoihin :D tai sitten sulla o liikaa voimia kiitos kendoilun että pienet mailaset hajoaa :D ihania kuvia ja videoita <3

    VastaaPoista
  2. Ehkä se maila oli vaan vanha ja hapera :D Sitten mua ei voi syyttää sen tuhoomisesta.

    VastaaPoista
  3. ja nyt sitten vielä haukutkin sen mailan :O en ois mira uskonu susta että oot tollanen... eka tuhoat pienen mailan, ja sitten vielä haukutkin sen :O :P

    VastaaPoista
  4. En mä haukkunut! Mä vaan keksin tekosyitä milleen mä voin väittää ettei rikkominen ollut mun vika :D Kyllä mä siitä mailasta tykkään, ei huolta :)

    VastaaPoista