Tänään levisi ainakin omien piirieni keskuudessa hesarin kolumni Heia heia! Nostin peffani sohvalta! Teksti herätti hieman ristiriitaisia tunteita, varmasti juuri siksi että mielestäni Heia Heia on aivan mahtava palvelu ja kirjaan sinne liikuntasuorituksiani ahkerasti. Siinä sivussa käytän myös Heia Trackeriä, mikä GPS-paikantimen avulla piirtää kivan kartan minkä voi liittää mukaan muidenkin ihmeteltäväksi. Mielestäni ihan paras juttu!
Oma treeniloki / HeiaHeia |
Liikuntapäiväkirjoja pitää kuitenkin käyttää oikein, kauppareissu ei ole urheilua mitä sinne voisi merkata. Heia heiaan saa itse lisäillä niitä lajeja mitä sieltä puuttuu, mutta niistä ei tarvitse ottaa oppia jos joku muu haluaa merkata jääkaapilla käynnin liikuntasuorituksiinsa. Tämä on juuri sitä itsepetosta. Kun olet merkannut vastaavia suorituksia ja yhteenvedosta näet viikolla liikkuneesi 15 tuntia, kannattaako olla ylpeä?
Mutta se pienikin liikunta on parempi kuin ei mitään. Jos ennen päivät kului maaten ja istuen ja pisin lenkki oli jääkaapille, voi tällaiset liikuntapäiväkirjat auttaa lisäämään edes sitä hyötyliikuntaa elämäänsä. Tällöin kauppaan kävely ja ahkera siivoaminen itse ovat jo askel parempaan! Tästä on hyvä lähteä eteenpäin ja ensiviikolla voi merkata päiväkirjaan jo pidemmän kävelylenkin. Treeniloki auttaa hahmottamaan kuinka paljon liikkuu: jos janalla ei ole kuin se yksi kävely minun on ainakin pakko lähteä toisellekin lenkille.
Itse käytän liikuntasovelluksia ahkeraan ja ne oikeasti auttavat minua pysymän selvillä siitä miten olen tällä viikolla liikkunut ja voin vertailla viikkoja, kuukausia ja vuosia miten liikuntani on muuttanut. Päiväkirjoissa kannattaa kuitenkin pitää taso korkealla ja käyttää sitä oman tavoitteensa saavuttamiseen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti