keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Luomuruoka - statuskuluttamista?

Törmäsin tässä uutiseen, minkä mukaan kolme yliopistoa aloittaa tänä syksynä tutkimaan luomusta käytyä julkista keskustelua ja luomutuottajan indentiteetin muutosta siirtymisessä perinteisestä tuotannosta luomuun. Samalla tutkitaan luomun kuluttamisen syitä ja seurauksia. Itse olen alkanut kiinnittämään enemmän huomiota nykyisin siihen ruokaan mitä suuhuni laitan, mutta suhtautumiseni luomutuotteisiin on ollut aina hieman ristiriitainen.

Aikaisemmin olin töissä Prisman päivittäistavaraosastolla kolmisen vuotta ja siitä ajasta reilusti yli puolet vietin hedelmä- ja vihannesosastolla. Tänä aikana tuli tutustuttua myös niihin luomutuotteisiin hyvin läheltä ja suhtauduin niihin hyvinkin kriittisesti. Olivathan ne kalliita ja oikeasti en huomannut niissä mitään eroa "tavallisiin" tuotteisiin. Ja eihän sitä eroa päällepäin näekään muussa kuin hinnassa.

Mielestäni luomu ei ole koskaan kuulunut ainakaan tämän opiskelijan ostoskoriin. Kauppareissuun voi tulla kymppi tai parikin enemmän hintaa kun tuijottaa tuotteen alkuperää ja kerää ne hedelmät luomuosastolta. Ne sopivat siis vain niille kenellä on moiseen varaa? Eli onko se sitä statuskuluttamista?

Luomutuotteita on kauppojen hyllyille tupsahdellut hyvää vauhtia koska niiden suosio on noussut huomattavasti. Monet näistä tuotteista kuitenkin tuotetaan ulkomailla ja voimmeko silloin olla todella varma, että tuote on juuri sellaista luomua miksi sen ymmärrämme? Luomukäsitteen käyttö on viime aikoina laajentunut ja sitä käytetään monissa yhteyksissä, joilla ei välttämättä ole yhteyttä luonnonmukaisen tuotannon säännöksiin

Mummun kasvimaa

Nyt kun olen enemmän tutkaillut ruokaa ja mitä söisin olen kuitenkin todennut että haluan panostaa myös luomuun. Tosin vain valikoiden: ostan vain suomalaisia luomuelintarvikkeita, enkä vaihda kaikkea luomuun vaan säästelen edelleen rahojani, pieni ylellisyys kuitenkin sallittakoon. Kuitenkaan en enää ajattele sitä statuskuluttamisena vaan välittämisenä omasta itsestä ja ympäristöstä.

Miettiessäni enemmän ruuan laatua ja alkuperää on mummun kasvimaa tullut tutuksi! Ne ovat niitä tuotteita mitä kulutan kuitenkin paljon mieluummin kuin mitään luomua. Kaikki salaatit, yrtit, tomaatit, mansikat on kasvatettu itse ja niiden alkuperästä voi olla oikeasti varma. Tuntuu että olisi askeltanut lähemmäs luontoa :)

2 kommenttia:

  1. Kuinka paljon sitten luomulla tehdään bisnestä? Sillä että tuotteeseen kirjataa "luomu" saa tosiaan sen hinnan nousemaan, niin eikös se ole myyjälle heti kannuste kirjoittamaan kaikkiin tuotteisiinsa "luomu"? Oma skeptisyyteni luomuun perustuu ehkä eniten tähän seikkaan. Etenkin ulkomailla tehdyissä dokumentti-ohjelmissa on näytetty, että tätä käytetään välillä aika häikäilemättömästi hyväksi.

    VastaaPoista
  2. Tuntuu olevan yleinen käsitys sellainen, että eihän luomussa voi olla kytkentöjä mihinkään bisnekseen, ihan vaan pyyteettömästi toimivat kaikkien parhaaksi toisin kuin kaikki muut.

    VastaaPoista