Asenteista

Se on jännä juttu miten ihmiset suhtautuvat tähän minun uuteen elämäntapaani. Tai sen yritykseen. Näin yhtäkkiä luulisi että muut olisi tyytyväisiä siitä että yritän syödä erittäin terveellisesti ja liikun kohtuullisen paljon. Mutta ei, jotenkin suhtautuminen on ihan toinen!

Tässä pelkästään mitä pääsin tänään kohtaamaan.

Aamulla lähdin reippaana lenkille. Olen ollut Tampereella tässä muutaman päivää joten lenkkeilyssä on ihan oma hohtonsa kun saa koluta vieraita lenkkipolkuja. Melkein viisi kilsaa siitä tuli minkä jälkeen menin vielä salille. Suurta kummastusta herätti että miksi minä nyt "lomalla" niin aikaisin herään?! No kerrankin voi mennä sekä lenkille että salille, kun tekee etätöitä! Suurta luksusta.

Tänään oltiin äidin kanssa shoppailemassa Tampereen Ideaparkissa, ja kävin Life-myymälässä ostelemassa vähän urheilujauheita. Äiti oli ihan järkyttynyt että en kai mä lihaksia ole kasvattamassa! Noh, mitähän varten minä siellä salilla olen käynyt? Ja sitten totesi että mustikat ajaa ihan saman asia. Onhan mustikat hyväksi ja mulla on niitä pakkasessa iso pussillinen, mutta jaah, ei se taida ihan sama asia olla... Myyjän piti vielä vakuuttaa ettei tytär nyt ole mihinkään vaaralliseen sotkeutunut. Se oli aika hauskaa :D

Välipalaksi söin mandariinin ja vähän pähkinöitä. Sain säälivän katseen kun joudun syömään niin vähän. Edellisestä ruokailusta oli kolme tuntia, joten tuntui se hyvin riittävän. Äiti sen sijaan otti kahvin ja pullan, oliko se sitten paljon enemmän?

Viimeinen kohtaaminen oli illan ruokailu. Tein oikeen nami-nami kana-feta salaattia kaikille ruokailijoille, mitä söin itse kunnolla masuni täyteen. Sallituissa määrin tosin. Tämän jälkeen uuniin laitettiin vielä kanansiipiä ja suurta ihmetystä, kummastusta ja närkästystä nousi siitä etten minä semmoisia enää syö. Nehän on terveellisiä! Ja kyllä miä tykkään siivistä, vaikka en koskaan sitä päällistä syökään ja nakerran vaan parhaat palat, mutta ne on kyllä hyviä! Erityisesti tuliset. Mutta yritin kovasti selittää syöneeni jo, miksi söisin kaksi ateriaa perätysten kun mahani on jo täynnä.

Kaiken kaikkiaan kommenteiksi tuli että Mira elää nyt niin kurinalaista elämää. En nyt tiedä, mutta näin muut tuntuvat ajattelevan. Mutta uskon että kyllä tämä tästä kun muut tottuvat ja huomaavat että mun elämäntapani tuottaa tuloksia :) Sitten on helpompi noudattaa omaa ruokavaliota kun muut ei ole aina tuputtamassa suklaata, jäätelöä tai paljon enemmän ruokaa kun mulle kelpais. Kyllä tämä tästä!