Tien päällä

Tiistaina kävi suunta Helsinkiin työasioissa. Bussimatka kestää lähemmäs neljä tuntia eikä se ole mikään miellyttävä kokemus. Neljä tuntia istumista ja nettiyhteys pätkii jatkuvasti! Ja fiksuna tyttönä en ottanut edes läppäriä mukaan ja kirjakin jäi kotiin.

Muiden asioiden yli vielä pääseekin, mutta en ajatellut eilen asiaa loppuun asti eikä minulla ollut mukana edes eväitä. Soveimme etukäten työporukan kanssa että käymme heti Helsinkiin saavuttuamme syömässä Kampissa, joten ajattelin selviäväni neljä tuntia. Ongelma vain on se, että minulla on nälkä jo kahden tunnin kuluttua edellisestä ruokailusta! Kirottu superdieetti...

Eväiden pakkaus ja mukaan ottaminen käy nykyään jo niin luonnollisesti että olisi luullut että nytkin olisi laukku täynnä pähkinöitä, kuivattuja marjoja ja ehkäpä hedelmiä. Mutta hätä keinot keksii! Menomatka meni pelkän vesipullon kanssa kärvistellen (ja ajankulun unohtaa kun kirjoittaa valmiiksi blogitekstiä) ja onneksi meillä oli hieman aikaa keskustassa koska tulimme aikaisemmalla bussilla! Siis shppailemaan :)

Matkaan tarttuikin kaupasta pussillinen pähkinöitä vaikka vain osa meni nyt suuhun, mutta jäipähän kotiinkin jotain. Tuote-esittelyssä oli myös uutta Lindahls raejuusto-rahkaa, mistä en normaalisti innostu, mutta ilmaiseksi sai! Ja toden totta, en tästäkään uutuudesta innostunut... Mielestäni on käsittämätöntä että raejuusto sotketaan rahkan sekaan! Joskus vuosia sitten kun tällaista ensimmäisen kerran maistoin, meinasi ruoka tulla välittömästi ylös koska en ollut huomannut että se jotain raejuusto sekoitusta on. Klimpit olivat siis hyvin epämielyttäviä, ja se on ilmeisesti jäänyt päälle. Mutta hätätapauksessa menee. Ravintoarvoiltaan tämä ei ole myöskään ihan sellaista mitä toivoisi välipalaltaan.

Reissusta tuli kuitenkin selviydyttyä kunnialla. Niitä kokouksen maailman maukkaimpia pullia lukuunottamatta! Mutta olivat tosiaan sen arvoisia. Seuraavalla kerralla pitää vain varautua reissuun hieman paremmin :)