Väärästä ruuasta kärsii koko ruumis

Tänään oli taas näitä päiviä kun omat ruokailut menee niin huonosti kun vaan voi mennä. Eväitä oli mukana yhden välipalan verran, mutta se ei valitettavasti auttanut asiaa.

Tänään vietin siis koko päivän koululla, missä meillä oli luokkamme järjestämät Clip-videofestarit. Clip oli tarkoitettu kaikille amk-, ja loppujen lopuksi ilmeisesti myös ammattikouluopiskelijoille, ketkä tavalla tai toisella opiskelevat videoiden tekemistä. Näin tarkkaan osaan selittää tämän av-puolen touhua, kun itse olen visuaalisessa viestinnässä :D Mutta kuitenkin. Päivä alkoi jo aikasin ja loppui myöhään. Tarjolla oli osallistujille ruokaa ja kahvitukset. Ja koska en niitä kaikki kippoja ja kylmälaukkuja mukanani osaa kantaa, oli minun tyytyminen siihen mitä on tarjolla.

Kuva viimevuoden Clip-passeista. Tämän vuotista ei ollut vielä tarjolla koska oma kamerani oli levossa (kuva: www.samk.fi/clip)

Lounaaksi oli salaattia ja kasviskiusausta, mikä oli kaikin puolin maittavaa. Kuitenkin se perunan määrä on paljon isompi mitä olen syönyt aikoihin vaikka yritin vähän lautaselleni sitä ottaa. Kahvin aikana oli munkkia. Suuri e-ei. Mutta otin niitä jopa muutaman, koska en osannut vastustaa kiusausta!

Tämän mässäilyn jälkeen suuntasin vielä mummulaan, ja kuten kaikki tietää, mummulassa on pakko jotain syödä. Varsinkin kun on sinä päivänä paistettua kakkoa!

Ruokaa tuli päivän mittaan syötyä siis kaikkien oppien vastaisesti, niin ruokamääriltään, ajoiltaan kuin sisällöltään.

Sattumusten sarjan kautta en omaksi "onnekseni" päässyt enää Clipin loppubileisiin, koska alkoholi olisi varmasti kruunannut olotilan. Tässä vaiheessa olo oli turvonnut, väsynyt, päätä särki ja ei millään tavoilla vetreä.

Mitä tästä opeimme? Uhraa laukustasi tilaa eväille! Ota kasviskiusauksen tilalta vain salaattia! Älä syö sitä munkkia vaikka kuinka haluaisit ja sano heti mummulle ettei ruokaa pöytään tarvi laittaa!

Noudatanko näitä oppeja kuitenkaan? Hetken aikaa ehkä, kunnes virheet ovat unohtuneet ja hiilari-hyökkäys on koettava uudelleen. Ihminen ei vaan aina ole niin fiksu. Ja joskus tulee tilanteita, jolloin omia eväitä ei voi tai ei huomaa ottaa mukaan. Joskus vain on sopeuduttava ja näemmä myös kärsittävä.